Elinkustannusten nousun vaikutus työssäkäyvien suomalaisten taloudelliseen hyvinvointiin
Heikkinen, Nea (2023)
Heikkinen, Nea
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413649
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten vuosien 2022–2023 elinkustannusten nousu on vaikuttanut työssäkäyvien suomalaisten taloudelliseen hyvinvointiin. Jotta tavoitteeseen päästiin, toteutetussa tutkimuksessa kartoitettiin kohderyhmän talouden hallinnan taitoja sekä taloudellisen hyvinvoinnin tilaa ennen elinkustannusten nousua ja peilattiin niitä tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi tutkittiin muutoksia kohderyhmän taloudellisen stressin kokemisessa, elintasossa ja kulutustavoissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli samalla herättää lukijaa pohtimaan omaa taloudellista hyvinvointiaan, sekä motivoida ja antaa uusia näkökulmia taloudellisen hyvinvoinnin kohentamiseen.
Opinnäytetyön tietoperusta on jaettu kahteen päälukuun. Ensimmäisessä pääluvussa käydään läpi taloudellisen hyvinvoinnin määritelmää, taloudellisen stressin ja kulutustapojen vaikutuksia taloudelliseen hyvinvointiin sekä oman talouden tuntemisen merkitystä. Toisessa pääluvussa syvennytään elinkustannusten nousuun vaikuttaneisiin tekijöihin vuosina 2022–2023. Luvussa käydään läpi globaalin maailmantalouden ilmiöitä ja vaikutuksia, inflaation kiihtymisen syitä ja seurauksia sekä Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa, ja miten tämä kaikki heijastuu suomalaisiin kotitalouksiin.
Opinnäytetyön empiirisessä osassa toteutettiin menetelmältään kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksen aineistoa kerättiin internetpohjaisen kyselylomakkeen avulla perusjoukolle, joka koostui työelämässä olevista suomalaisista. Kyselylomake luotiin Webropol-ohjelmalla ja sen saatekirjettä jaettiin LinkedInissa, Facebookissa sekä Instagramissa 5.-12.3.2023 aikana. Tuona aikana tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 100 henkilöä eri työtilanteista ympäri Suomen. Tiedonkeruun päätyttyä vastauksia analysoitiin ja havainnollistettiin Webropol-ohjelman omilla työkaluilla, IBM SPSS Statistics-ohjelmalla sekä Microsoft Excelin avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta elinkustannusten nousulla olleen vaikutusta useimpien taloudelliseen hyvinvointiin. Tämänhetkiseen taloudelliseen hyvinvointiin on vaikuttanut, kuinka paljon on ollut säästöjä yllättäviä taloudellisia menoja varten, millä tasolla talouden hallinnan taidot ovat sekä jonkin verran millainen tulotaso on. Kohderyhmän yleinen tyytyväisyys omasta taloudellisesta tilanteesta on laskenut ja useimmat pystyvät ylläpitämään haluamaansa elintasoa enää juuri ja juuri. Myös taloudellista stressiä koetaan useammin ja stressiä on lisännyt erityisesti säästöjen hupeneminen tai niiden puuttuminen kokonaan. Taloudellinen stressi ei vähene tulotason noustessa, vaan tutkimustulokset osoittavat, että stressi voi jopa lisääntyä. Kulutusta on vähennetty kaikilla osa-alueilla, joita tutkimuksessa käsiteltiin, ja yhä enemmän joudutaan miettimään mihin käytetään rahaa. Maailmantalouden epävarmuus huolestuttaa ja suurempia ostoksia on lykätty tulevaisuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työssäkäyvien suomalaisten taloudellinen hyvinvointi on heikentynyt niin objektiivisesti määriteltynä kuin myös laajempana kokonaisuutena elinkustannusten nousun myötä.
Opinnäytetyön tietoperusta on jaettu kahteen päälukuun. Ensimmäisessä pääluvussa käydään läpi taloudellisen hyvinvoinnin määritelmää, taloudellisen stressin ja kulutustapojen vaikutuksia taloudelliseen hyvinvointiin sekä oman talouden tuntemisen merkitystä. Toisessa pääluvussa syvennytään elinkustannusten nousuun vaikuttaneisiin tekijöihin vuosina 2022–2023. Luvussa käydään läpi globaalin maailmantalouden ilmiöitä ja vaikutuksia, inflaation kiihtymisen syitä ja seurauksia sekä Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa, ja miten tämä kaikki heijastuu suomalaisiin kotitalouksiin.
Opinnäytetyön empiirisessä osassa toteutettiin menetelmältään kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksen aineistoa kerättiin internetpohjaisen kyselylomakkeen avulla perusjoukolle, joka koostui työelämässä olevista suomalaisista. Kyselylomake luotiin Webropol-ohjelmalla ja sen saatekirjettä jaettiin LinkedInissa, Facebookissa sekä Instagramissa 5.-12.3.2023 aikana. Tuona aikana tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 100 henkilöä eri työtilanteista ympäri Suomen. Tiedonkeruun päätyttyä vastauksia analysoitiin ja havainnollistettiin Webropol-ohjelman omilla työkaluilla, IBM SPSS Statistics-ohjelmalla sekä Microsoft Excelin avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta elinkustannusten nousulla olleen vaikutusta useimpien taloudelliseen hyvinvointiin. Tämänhetkiseen taloudelliseen hyvinvointiin on vaikuttanut, kuinka paljon on ollut säästöjä yllättäviä taloudellisia menoja varten, millä tasolla talouden hallinnan taidot ovat sekä jonkin verran millainen tulotaso on. Kohderyhmän yleinen tyytyväisyys omasta taloudellisesta tilanteesta on laskenut ja useimmat pystyvät ylläpitämään haluamaansa elintasoa enää juuri ja juuri. Myös taloudellista stressiä koetaan useammin ja stressiä on lisännyt erityisesti säästöjen hupeneminen tai niiden puuttuminen kokonaan. Taloudellinen stressi ei vähene tulotason noustessa, vaan tutkimustulokset osoittavat, että stressi voi jopa lisääntyä. Kulutusta on vähennetty kaikilla osa-alueilla, joita tutkimuksessa käsiteltiin, ja yhä enemmän joudutaan miettimään mihin käytetään rahaa. Maailmantalouden epävarmuus huolestuttaa ja suurempia ostoksia on lykätty tulevaisuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työssäkäyvien suomalaisten taloudellinen hyvinvointi on heikentynyt niin objektiivisesti määriteltynä kuin myös laajempana kokonaisuutena elinkustannusten nousun myötä.
