Perehdyttämisen vaikuttavuus

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia perehdyttämisohjelman vaikuttavuutta perehdytettävän ja organisaation näkökulmasta. Työssä tarkastellaan miten perehdytettävät kokivat perehdyttämisen auttaneen heitä uran alussa, sopeutumaan uuteen organisaatioon ja tehtävään? Toisaalta tarkastellaan täyttyivätkö organisaation perehdytysohjelmalle asettamat tavoitteet, saada motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä?

Tutkimuksen viitekehys muodostui perehdyttämiskäsityksestä, perehdytyksen vaikuttavuuden tutkimuksesta sekä koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnista. Viitekehyksen tavoitteena oli luoda mielikuva miten perehdyttämisen vaikuttavuutta voidaan arvioida ja sen perusteella tehdä johtopäätöksiä sen kehittämiseksi.

Aineisto tutkimukseen kerättiin haastattelemalla uusia työntekijöitä, perehdyttämiseen osallistuneita työntekijöitä sekä rehtoria. Haastattelu aineisto teemoitettiin ja se analysoitiin fenomenologisen mallin mukaan. Saadun aineiston vaikuttavuutta tarkasteltiin mukaillen Kirkpatrics:n neliportaisen koulutuksen vaikuttavuuden arviointimallia.

Tutkimus osoitti, miten nykyistä perehdyttämisohjelmaa tulisi kehittää, se tuotti 11 kehittämiskohtaa joiden avulla sen vaikuttavuutta voidaan kehittää. Sen perusteella voidaan kehittää nykyisen ohjelman yksittäisiä koulutustapahtumia sekä aikataulutusta. Tutkimus ei tuottanut organisaation kaipaamaa tietoa pitkäaikaisista vaikutuksista, johtuen tutkimushaastattelun ajankohdasta. Haastattelu oli liian aikaisessa vaiheessa toteutettu, jotta pitkäaikaisia vaikutuksia olisi voitu todentaa.

The object of this thesis was to examine introduction programs effectiveness from the view of the person who is introduced as well as the organizations view. In this Thesis is observed how the introduced personnel felt about how did the introduction help them in the beginning of their career and helped them to cope into new organization and commission. On the other hand it observes does introduction programs fulfill the objectives of getting motivated and skilled personnel?

The reference frame for this research was framed from concept of introduction, research of effectiveness as well as assessment of effectiveness. The frame of reference were meant to create a image of how introduction programs effectiveness can be assessed and make conclusions to improve it.

Material for the research was collected by interviewing new employees, other employees who took part on the introduction and principal. The material was categorized and it was analyzed with a phenomenological pattern. The effectiveness of the end result was reviewed with Kirkpatrics four-stepped educational effectiveness evaluation pattern.

Research pointed how todays model of introduction programs could be improved. It produced eleven points of improvement trough witch the effectiveness of the program would be improved. Through this the development can be made into current programs singular events and scheduling. The research did not produce the results that the organization wished, due the timing of the interviews. The interviews were made too soon to see what kind of long lasting could have been shown.