Työpaikan vetovoimatekijät ja kehittämiskohteet julkisella sektorilla IT-alalla työskentelevien naisten työntekijäkokemuksen näkökulmasta

Abstract

IT-alalla kamppaillaan jatkuvan osaajapulan kanssa, tästä näkökulmasta tarkasteltuna naiset ovat alalla tyypillisesti alihyödynnetty, potentiaalinen osaajajoukko. Naisia kouluttautuu alalle vielä verrattain vähän: vuonna 2021 alan työntekijöistä naisia oli Suomessa vain noin 28 prosenttia. Opinnäytetyön kohdeorganisaatiossa tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi, sillä siellä työskentelevistä IT-alan asiantuntijoista naisia on jopa yli 40 prosenttia.

Opinnäytetyö on tapaustutkimus, jossa on selvitetty työnantajan vetovoimatekijöitä ja kehittämiskohteita julkisorganisaatiossa IT-alalla työskentelevien naisten työntekijäkokemuksen perusteella. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut tunnistaa kohderyhmän näkökulmasta työnantajan vetovoimaa lisääviä tekijöitä sekä tunnistaa mahdollisia kehittämistarpeita. Näiden perusteella on tuotettu kehittämisehdotuksia, joita voidaan huomioida esimerkiksi organisaation työntekijäkokemuksen ja työnantajakuvan kehittämisessä. Opinnäytetyön aineisto on kerätty neljästä ryhmähaastattelusta, joihin on osallistunut 17 organisaatiossa haastatteluhetkellä työskennellyttä naista. Ryhmähaastattelut ovat olleet teemahaastatteluja ja myös aineiston analysoinnissa on hyödynnetty teemoittelua.

Työntekijäkokemusta lähestytään opinnäytetyössä kokonaisuutena, joka alkaa siitä hetkestä, kun potentiaalinen työntekijä harkitsee hakevansa avoinna olevaa työpaikkaa. Sitä tarkastellaan Työntekijän polku -mallin mukaisesti kolmen eri vaiheen avulla: työsuhdetta edeltävän, työsuhteen aikaisen ja työsuhteen jälkeisen. Työntekijäkokemus nähdään keskeisenä osana organisaation vetovoimaketjua, joka muodostuu vetovoiman eri osasten summasta.

Työntekijäkokemuksen perusteella keskeisimmiksi vetovoimatekijöiksi nousivat hyvä perehdytys, hyvät tiimit ja työyhteisö sekä organisaation tasapuolinen sukupuolijakauma ja työyhteisöjen moninaisuus sekä se, että työn ja arjen yhteensovittaminen koettiin onnistuvan vaivattomasti. Myös erilaiset osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ja uramahdollisuudet olivat tulosten perusteella merkittäviä vetovoimatekijöitä. Organisaatio nähtiin isona ja vakaana, monia mahdollisuuksia tarjoavana IT-talona ja hyvänä työnantajana.

Kehittämiskohteitakin tulosten perusteella pystyttiin tunnistamaan ja kehittämisehdotuksia tekemään. Yksi merkittävä kehittämistarve liittyi organisaatiorakenteen ja valitun toimintamallin yhteensovittamiseen, joka tulosten perusteella vaatii laajempaa selvittelyä. Koska alalla kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa, myös rekrytointiin liittyvät kehittämistarpeet on aiheellista nostaa esiin. Ensinnäkin tulosten perusteella organisaatioon liitettävät mielikuvat ja ennakkokäsitykset eivät olleet pelkästään positiivisia, eikä organisaatiota oltu nähty potentiaalisena työnantajana, koska sen toiminta IT-alan työnantajana ei ollut tuttua. Tämän perusteella työnantajankuvassa riittää vielä tehtävää. Myös määräaikaisiin työsuhteisiin liittyi esihenkilötyön näkökulmasta merkillepantavia, viestinnällisiä haasteita.