Perhetyön rooli perheissä, joissa lapsella on neuropsykiatrisia haasteita
Rönkä, Johanna (2023)
Rönkä, Johanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514352
Tiivistelmä
Lasten kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt ovat tällä hetkellä yleisin lasten ja heidän perheidensä tuen tarpeeseen vaikuttava syy. Perheiden kanssa työskennellessä on tärkeää kohdistaa ohjausta vanhempiin, jotta he saavat keinoja ja vinkkejä lapsen kanssa toimimiseen arjessa. Sosiaalihuoltolain mukaisen erityisen tuen perhetyön palveluun on viime vuosina ohjautunut enenevässä määrin perheitä, joissa lapsella on neuropsykiatrisia piirteitä tai jokin neuropsykiatrisen häiriön alle kuuluva diagnoosi.
Tutkimuksen tavoitteena oli vanhempien kokemusten kautta selvittää, miltä näyttäytyy perhetyön rooli perheissä, joissa lapsella on neuropsykiatrisia haasteita. Tutkimus oli laadullinen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta kouluikäisen lapsen vanhempaa. Haastateltavat olivat haastatteluhetkellä erityisen tuen perhetyön palvelussa. Teemahaastattelun teemat nousivat perhetyön keskeisistä teemoista, jotka ovat lasten hoito ja kasvatus, kodin arki ja arkirutiinit, tuki vanhemmuuteen sekä perheen vuorovaikutus. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen mukaan perhetyö näyttäytyy ennen kaikkea vanhemmuuden tukemisena. Vanhemmat kokivat merkityksellisenä perhetyössä tiedon saamisen, mikä on auttanut lisäämään ymmärrystä suhteessa omaan lapseensa. Konkreettiset vinkit ja keinot arjen sujuvoittamiseksi koettiin myös merkitykselliseksi. Perhetyön työskentely perheiden kotona mahdollistaa perheiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen työskentelyssä. Asiakassuhteen turvallisuus koettiin keskeiseksi asiaksi ja erityisesti työntekijöiden antama positiivinen ja kannustava palaute koettiin vanhemmuuden vahvistumisen näkökulmasta tärkeäksi asiaksi.
Tutkimuksesta saatujen tulosten avulla on mahdollista selkiyttää perhetyön palvelua yhtenä toimijana neuropsykiatristen lasten ja heidän perheidensä tukena sekä kehittää perhetyön palvelua vastaamaan paremmin lasten sekä heidän perheidensä tarpeisiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli vanhempien kokemusten kautta selvittää, miltä näyttäytyy perhetyön rooli perheissä, joissa lapsella on neuropsykiatrisia haasteita. Tutkimus oli laadullinen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta kouluikäisen lapsen vanhempaa. Haastateltavat olivat haastatteluhetkellä erityisen tuen perhetyön palvelussa. Teemahaastattelun teemat nousivat perhetyön keskeisistä teemoista, jotka ovat lasten hoito ja kasvatus, kodin arki ja arkirutiinit, tuki vanhemmuuteen sekä perheen vuorovaikutus. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen mukaan perhetyö näyttäytyy ennen kaikkea vanhemmuuden tukemisena. Vanhemmat kokivat merkityksellisenä perhetyössä tiedon saamisen, mikä on auttanut lisäämään ymmärrystä suhteessa omaan lapseensa. Konkreettiset vinkit ja keinot arjen sujuvoittamiseksi koettiin myös merkitykselliseksi. Perhetyön työskentely perheiden kotona mahdollistaa perheiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen työskentelyssä. Asiakassuhteen turvallisuus koettiin keskeiseksi asiaksi ja erityisesti työntekijöiden antama positiivinen ja kannustava palaute koettiin vanhemmuuden vahvistumisen näkökulmasta tärkeäksi asiaksi.
Tutkimuksesta saatujen tulosten avulla on mahdollista selkiyttää perhetyön palvelua yhtenä toimijana neuropsykiatristen lasten ja heidän perheidensä tukena sekä kehittää perhetyön palvelua vastaamaan paremmin lasten sekä heidän perheidensä tarpeisiin.