Hoitohenkilökunnan ja potilaiden turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ensihoidossa
Hanka, Tuija; Mahlamäki, Krista; Raparanta, Nanna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053015993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053015993
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ensihoidon turvallisuustekijöitä potilaiden sekä hoitohenkilökunnan näkökulmista. Tavoitteena oli kerätä kyselyllä ajankohtaista ja uutta tietoa ensihoitajilta, heitä ja potilaita kohtaan ilmenneistä vaaratekijöistä. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan ja potilaiden turvallisuuden kehittämiseksi ja parantamiseksi esimerkiksi koulutuksilla.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Toteutimme haastatteluaineiston keräämisen Webropol -verkkokyselyllä. Tässä työssä se tarkoitti, että ensihoitajat saivat omin sanoin vastata avoimiin kysymyksiin, ja kyselyajan umpeutumisen jälkeen analysoimme vastauksia käyttäen sisällönanalyysiä. Kyselyyn vastasivat ensihoidossa työskentelevät ammattilaiset, jotka ovat koulutukseltaan perustason ensihoitajia, sairaanhoitajia tai ensihoitaja (AMK) -taustaisia.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Mitkä ovat ensihoidossa tapahtuvat vaaratekijät potilaiden näkökulmasta sekä mitkä ovat ensihoidossa tapahtuvat vaaratekijät työntekijöiden näkökulmasta?
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että HaiPro-ilmoituksia oli tehty eniten yhteistyötahojen toimimattomuudesta. Hoitohenkilökuntaa kohdistuviksi riskitekijöiksi mainittiin suurimpana ryhmänä aggressiiviset sekä uhkaavasti käyttäytyvät potilaat. Myös päihteiden käyttäjien koettiin heikentävän turvallisuutta. Väkivaltaisen käytöksen lisääntyminen korostui vastauksissa ja oli havaittavissa myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Poliisien kanssa yhteistyötä kaivattaisiin jatkossa enemmän. Potilasturvallisuuden riskitekijöiksi vastaajat nimesivät ensihoitajat itse, sillä tiedot ja taidot sekä muut tekijät vaikuttavat työn laadun toteutumiseen. Koulutusten koettiin olevan tärkeässä asemassa turvallisuustekijöiden kehittämisessä. Tuloksista voidaan päätellä, että ensihoidon työ vaatii ammattitaitoisia hoitajia ja turvallisuudessa olisi vielä kehitettävää monella osa-alueella.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Toteutimme haastatteluaineiston keräämisen Webropol -verkkokyselyllä. Tässä työssä se tarkoitti, että ensihoitajat saivat omin sanoin vastata avoimiin kysymyksiin, ja kyselyajan umpeutumisen jälkeen analysoimme vastauksia käyttäen sisällönanalyysiä. Kyselyyn vastasivat ensihoidossa työskentelevät ammattilaiset, jotka ovat koulutukseltaan perustason ensihoitajia, sairaanhoitajia tai ensihoitaja (AMK) -taustaisia.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Mitkä ovat ensihoidossa tapahtuvat vaaratekijät potilaiden näkökulmasta sekä mitkä ovat ensihoidossa tapahtuvat vaaratekijät työntekijöiden näkökulmasta?
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että HaiPro-ilmoituksia oli tehty eniten yhteistyötahojen toimimattomuudesta. Hoitohenkilökuntaa kohdistuviksi riskitekijöiksi mainittiin suurimpana ryhmänä aggressiiviset sekä uhkaavasti käyttäytyvät potilaat. Myös päihteiden käyttäjien koettiin heikentävän turvallisuutta. Väkivaltaisen käytöksen lisääntyminen korostui vastauksissa ja oli havaittavissa myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Poliisien kanssa yhteistyötä kaivattaisiin jatkossa enemmän. Potilasturvallisuuden riskitekijöiksi vastaajat nimesivät ensihoitajat itse, sillä tiedot ja taidot sekä muut tekijät vaikuttavat työn laadun toteutumiseen. Koulutusten koettiin olevan tärkeässä asemassa turvallisuustekijöiden kehittämisessä. Tuloksista voidaan päätellä, että ensihoidon työ vaatii ammattitaitoisia hoitajia ja turvallisuudessa olisi vielä kehitettävää monella osa-alueella.