Verkkokiusaamisen vaikutukset 12–15-vuotiaan lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille
Meisalmi, Riina; Malmström, Susanna (2023)
Meisalmi, Riina
Malmström, Susanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016178
Tiivistelmä
Kiusaaminen verkossa on yleistynyt yhteiskunnan kehityksen myötä. Sitä tapahtuu älypuhelimien ja internetin välityksellä chatissa, keskustelufoorumeissa, sosiaalisessa mediassa ja peliyhteisössä. Erityisesti nuorten keskuudessa sosiaalinen media on tärkeä kommunikointiväline, jota he käyttävät päivittäin. Sosiaalisella medialla on paljon positiivisia puolia, mutta valitettavasti se on myös helppo ja nopea väylä kiusaamiselle. Juorujen levittäminen, videoiden tai kuvien julkaiseminen ilman toisen lupaa on kiusaamista sosiaalisen median alustoilla. Verkkokiusaamista voi tehdä anonyymisti, paikasta ja ajasta riippumatta. Julkaisut säilyvät internetissä pitkään ja ne ovat tarjolla laajalle yleisölle, mikä tekee verkkokiusaamisesta äärimmäisen julmaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten sosiaalisenmedian alustoilla tapahtuva verkkokiusaaminen vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tavoitteena oli tutkia, minkälaista tukea verkkokiusattu nuori tarvitsee psyykkiselle hyvinvoinnilleen ja tuottaa tietoa terveysalan ammattilaisille, jota he voisivat hyödyntää ammatissaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa on käytetty kansainvälisiä hoitotieteen tietokantoja: Cinahl, PubMed ja Medic. Aineisto koostui yhteensä kahdeksasta artikkelista, joista kaksi oli suomenkielisiä ja kuusi englanninkielisiä artikkelia. Aineisto analysoitiin laadulliseen menetelmään pohjautuvan sisällönanalyysin avulla.
Analyysin mukaan keskeisimmäksi tulokseksi paljastui sosiaalisen tuen eri muodot verkkokiusatun nuoren psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa. Vertaistuki, perheen ja ystävien tuki vähentävät merkittävästi verkkokiusatun lapsen masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden oireita. Lisäksi psyykkinen tuki, positiivinen kouluilmapiiri ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen kouluissa tukevat verkkokiusattua lasta ja nuorta.
Huonoimmassa asemassa ovat ne verkkokiusatut, jotka kokevat yksinäisyyttä, koska heillä ei välttämättä ole sosiaalista tukiverkkoa lainkaan. Verkkokiusatun lapsen tukeminen on osa laajempaa moniammattilista verkostoa, johon kuuluu koko koulun ammattihenkilöstö mukaan lukien opettajat, kouluterveydenhuolto sekä lapsen huoltajat ja perhe.
Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet runsaasti viime aikoina, joten olisi tärkeää tutkia aihetta enemmän ja ymmärtää tilastollisesti, miten paljon verkkokiusaamisella on vaikutusta nuorten mielenterveydelle Suomessa. Jatkotutkimusten myötä löytyisi täsmällisempiä keinoja verkkokiusatun lapsen ja nuoren psyykkisen hyvinvoinnin tukemiselle ja syrjäytymisen ennaltaehkäisylle kouluissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten sosiaalisenmedian alustoilla tapahtuva verkkokiusaaminen vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tavoitteena oli tutkia, minkälaista tukea verkkokiusattu nuori tarvitsee psyykkiselle hyvinvoinnilleen ja tuottaa tietoa terveysalan ammattilaisille, jota he voisivat hyödyntää ammatissaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa on käytetty kansainvälisiä hoitotieteen tietokantoja: Cinahl, PubMed ja Medic. Aineisto koostui yhteensä kahdeksasta artikkelista, joista kaksi oli suomenkielisiä ja kuusi englanninkielisiä artikkelia. Aineisto analysoitiin laadulliseen menetelmään pohjautuvan sisällönanalyysin avulla.
Analyysin mukaan keskeisimmäksi tulokseksi paljastui sosiaalisen tuen eri muodot verkkokiusatun nuoren psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa. Vertaistuki, perheen ja ystävien tuki vähentävät merkittävästi verkkokiusatun lapsen masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden oireita. Lisäksi psyykkinen tuki, positiivinen kouluilmapiiri ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen kouluissa tukevat verkkokiusattua lasta ja nuorta.
Huonoimmassa asemassa ovat ne verkkokiusatut, jotka kokevat yksinäisyyttä, koska heillä ei välttämättä ole sosiaalista tukiverkkoa lainkaan. Verkkokiusatun lapsen tukeminen on osa laajempaa moniammattilista verkostoa, johon kuuluu koko koulun ammattihenkilöstö mukaan lukien opettajat, kouluterveydenhuolto sekä lapsen huoltajat ja perhe.
Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet runsaasti viime aikoina, joten olisi tärkeää tutkia aihetta enemmän ja ymmärtää tilastollisesti, miten paljon verkkokiusaamisella on vaikutusta nuorten mielenterveydelle Suomessa. Jatkotutkimusten myötä löytyisi täsmällisempiä keinoja verkkokiusatun lapsen ja nuoren psyykkisen hyvinvoinnin tukemiselle ja syrjäytymisen ennaltaehkäisylle kouluissa.
