Hotellirakennusten LVI-järjestelmien energiatehokkaat ratkaisut
Heikkinen, Olli (2023)
Heikkinen, Olli
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117273
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia hotellirakennusten energiatehokkuutta, energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä energian kulutuksen jakautumista hotellirakennuksissa. Työn tarkoituksena on tuoda esille hyväksi havaittuja keinoja energiankierrätykseen sekä tuoda esille energian kulutuksen jakautumista hotellirakennuksissa, jotta voidaan tunnistaa, mihin energiaa kuluu ja mistä energiaa voidaan mahdollisesti säästää tai kierrättää edelleen käyttöön.
Työssä käsiteltiin olemassa olevia hotellirakennuksia, niissä toteutettuja energian kierrätysjärjestelmiä sekä olemassa olevien hotellirakennusten energian sekä käyttöveden kulutustietoja. Energiankierrätysjärjestelmien vertailuun valitut hotellirakennuksen valittiin saatavissa olevien tietojen pohjalta. Energian jakautumisen ja käyttöveden kulutuksen osalta valittiin kohteita, joista mittaustietoja oli saatavissa. Energian ominaiskulutusten vertailuun valittiin satunnaisesti 15 hotellirakennusta ympäri Suomea. Energian ja käyttöveden kulutustiedot kerättiin EnerKey -järjestelmästä. Toteutuneita energian ja käyttöveden kulutuksia verrattiin Motivan energiakatselmustietokannan ominaiskulutuksiin.
Keski-Suomessa sijaitsevassa hotellirakennuksessa olevalla energiakierrätysjärjestelmällä on pystytty laskemaan kaukolämmön kulutusta vuositasolla noin 70 %. Käyttöveden kulutus on suurinta kesällä ja pienintä talvella. Lämpimän käyttöveden kulutus on kesällä pienintä ja talvella suurinta. Lämpimän veden osuus vaihtelee 30–40 %. Valittujen hotellirakennusten ominaisenergian kulutuksen keskiarvo oli hieman pienempi verrattuna Motivan keräämään aineistoon.
Poistoilmanvaihdossa on paljon lämmitysenergia potentiaalia varsinaisen lämmöntalteenoton jälkeenkin. Suurimmat lämmitysenergian kuluttajat hotellirakennuksissa ovat lämmin käyttövesi ja ilmanvaihdon lämmitys. Näiden kahden osalta on järkevää tutkia mahdollisuuksia kulutuksen pienentämiseen tai energiankierrätykseen.
Työssä käsiteltiin olemassa olevia hotellirakennuksia, niissä toteutettuja energian kierrätysjärjestelmiä sekä olemassa olevien hotellirakennusten energian sekä käyttöveden kulutustietoja. Energiankierrätysjärjestelmien vertailuun valitut hotellirakennuksen valittiin saatavissa olevien tietojen pohjalta. Energian jakautumisen ja käyttöveden kulutuksen osalta valittiin kohteita, joista mittaustietoja oli saatavissa. Energian ominaiskulutusten vertailuun valittiin satunnaisesti 15 hotellirakennusta ympäri Suomea. Energian ja käyttöveden kulutustiedot kerättiin EnerKey -järjestelmästä. Toteutuneita energian ja käyttöveden kulutuksia verrattiin Motivan energiakatselmustietokannan ominaiskulutuksiin.
Keski-Suomessa sijaitsevassa hotellirakennuksessa olevalla energiakierrätysjärjestelmällä on pystytty laskemaan kaukolämmön kulutusta vuositasolla noin 70 %. Käyttöveden kulutus on suurinta kesällä ja pienintä talvella. Lämpimän käyttöveden kulutus on kesällä pienintä ja talvella suurinta. Lämpimän veden osuus vaihtelee 30–40 %. Valittujen hotellirakennusten ominaisenergian kulutuksen keskiarvo oli hieman pienempi verrattuna Motivan keräämään aineistoon.
Poistoilmanvaihdossa on paljon lämmitysenergia potentiaalia varsinaisen lämmöntalteenoton jälkeenkin. Suurimmat lämmitysenergian kuluttajat hotellirakennuksissa ovat lämmin käyttövesi ja ilmanvaihdon lämmitys. Näiden kahden osalta on järkevää tutkia mahdollisuuksia kulutuksen pienentämiseen tai energiankierrätykseen.