Puunkorjuun maastosuunnittelun laadunhallinta
Väätäinen, Veeti (2023)
Väätäinen, Veeti
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521184
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten UPM Metsän korjuuyrittäjät varmistavat puunkorjuun maastosuunnittelun laadun. Tarkoituksena oli selvittää, millä tasolla laadunhallinta on yleisesti sekä millaisia menetelmiä mm. maastosuunnittelun omavalvontaan on käytössä.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja aineisto hankittiin haastattelemalla korjuuyrittäjiä. Haastateltavia yrittäjiä oli 10. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina, ja apuna käytettiin haastattelurunkoa. Kysymykset käsittelivät rooleja ja vastuita, osaamista ja perehdytystä sekä laatutavoitteita ja omavalvontaa. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tutkimuksessa selvisi, että yritysten maastosuunnittelun laadunhallinta on melko hyvällä tasolla. Suurimmiksi haasteiksi koettiin juuri muuttuneet metsäsertifiointien kriteerit. Muuttuneet kriteerit vaikuttavat käytännön suunnittelutyöhön, ja niihin tarvitaan lisäkoulutusta. Yritysten omavalvonnan tasossa on eroja, mutta kaikissa yrityksissä seurataan laatua jollakin tavalla. Omavalvontaa voisi yhtenäistää eri yritysten välillä ja voitaisiin esimerkiksi luoda yhteiset ohjeet omavalvonnalle. Maastosuunnittelun kehittäminen yhdessä työn tilaajan ja suunnittelua tekevien henkilöiden kanssa koetaan tärkeäksi, ja jatkuva toiminnan kehitys ja laadun parantaminen onkin jo arkipäivää osassa yrityksistä.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja aineisto hankittiin haastattelemalla korjuuyrittäjiä. Haastateltavia yrittäjiä oli 10. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina, ja apuna käytettiin haastattelurunkoa. Kysymykset käsittelivät rooleja ja vastuita, osaamista ja perehdytystä sekä laatutavoitteita ja omavalvontaa. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tutkimuksessa selvisi, että yritysten maastosuunnittelun laadunhallinta on melko hyvällä tasolla. Suurimmiksi haasteiksi koettiin juuri muuttuneet metsäsertifiointien kriteerit. Muuttuneet kriteerit vaikuttavat käytännön suunnittelutyöhön, ja niihin tarvitaan lisäkoulutusta. Yritysten omavalvonnan tasossa on eroja, mutta kaikissa yrityksissä seurataan laatua jollakin tavalla. Omavalvontaa voisi yhtenäistää eri yritysten välillä ja voitaisiin esimerkiksi luoda yhteiset ohjeet omavalvonnalle. Maastosuunnittelun kehittäminen yhdessä työn tilaajan ja suunnittelua tekevien henkilöiden kanssa koetaan tärkeäksi, ja jatkuva toiminnan kehitys ja laadun parantaminen onkin jo arkipäivää osassa yrityksistä.
