Avo-, poiminta-, pienaukko- ja siemenpuuhakkuun tuottavuuden vertailu

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkoitukseni on vertailla eri metsän hakkuumenetelmiä ja niiden tuottavuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen metsänkäsittelymenetelmiä.

Tutkimus perustuu Demometsä-hankkeen hakkuiden tuloksiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kokeellista tutkimusta, jossa valittiin seitsemän demokohdetta Rovaniemen alueelta. Jokaisella kohteella oli neljä kahden hehtaarin ruutua, joille tehtiin hakkuut. Hakkuumenetelmät olivat avohakkuu, poimintahakkuu, siemenpuuhakkuu ja pienaukkohakkuu. Hakkuukoneista kerättiin tietokoneen mittaustulokset ja aineisto käytiin läpi. Tuloksista saatiin tarvittava data opinnäytetyötäni varten. Saadusta datasta nähtiin kohteittain hakkuuseen kulunut aika, runkolukumäärä, poistettujen runkojen keskijäreys ja tuntituottavuus. Tulosten analysoinnissa käytettiin taulukoita ja graafisia kuvioita. Tilastollisessa analysoinnissa käytettiin kaksisuuntaista varianssianalyysia.

Hakkuumenetelmistä avohakkuu oli tuntituottavuudeltaan paras valinta. Tuloksissa voidaan huomata, että alueiden puusto ei ollut täysin homogeeninen. Saittanulkin kohteella avohakkuun kertymä oli pienempi kuin poiminta- ja siemenpuuhakkuussa. Lisäksi Liikamaan poimintahakkuukuviolla oli selvästi järeämpää puustoa kuin muilla kohteilla. Liikamaan kohteella hakkuukertymä oli poimintahakkuussa suurempi kuin siemenpuuhakkuussa. Liikamaan poimintahakkuukuvion keskijäreys oli myös suurempi kuin muiden kuvioiden, kuten myös tuntituottavuus.

Tutkimuksen tavoitteena on antaa tietoa metsänomistajille ja metsänhoitoyrityksille eri hakkuumenetelmistä. Tutkimuksessa saadut tulokset voivat auttaa päätöksenteossa, kun valitaan sopivin hakkuumenetelmä metsälle. Tuloksista voidaan nähdä, että leimikon keskijäreydellä on vaikutusta tuntituottavuuteen. Esimerkiksi poimintahakkuun tuntituottavuus voi hyvin yltää avo- tai siemenpuuhakkuun tuntituottavuuden tasolle, jos hakattavan leimikon keskijäreys on suurempi.

In this thesis different forest felling methods and their productivity are compared. The research examines periodic cover silviculture and continuous-cover silviculture.

The research is based on the results of the Demometsä project. It is an experimental study, where seven demonstration sites were selected in Rovaniemi area. Each site has four two-hectare areas that were cut. The used felling methods were clear cutting, selection cutting, small-scale clearcutting and seedling felling. The data was collected from the computers of the harvesting machines. The data provided the necessary results for this thesis. From the obtained data, the time spent on felling, the number of stems, the average volume of the removed stems and the hourly productivity can be seen. Charts and graphics are used to analyze the results. Two-way analysis of variance was used for statistical analysis.

From all the felling methods, clear cutting was proven to be the best choice. Clear cutting method’s hourly productivity was shown to be most effective. In the results, it is noticeable that the areas were not completely homogenous. In Saittanulkki site, the total outturn in clear cutting was lower than selection felling and seedling felling. Also, in Liikamaa site, the area for selection cutting had clearly thicker trees compared to other felling areas. Liikamaa’s total outturn in selection cutting was higher than in seedling felling. Also, the volume on the removed stems and hourly productivity in selection cutting was higher than the other areas in Liikamaa.

The purpose of this thesis is to provide information for forest owners and forestry companies of different felling methods. The results of this research can help in decision-making when choosing the most suitable felling method for the forest. The results show that the volume of the stems influences the hourly productivity. For example, the hourly productivity of selection cutting can easily reach the level of hourly productivity of clear cutting and seedling felling, if the average volume of the stems is higher in the felling area.