Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten kokemuksia terveydenhuollosta.
Petäjäjärvi, Erika (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323689
Tiivistelmä
Seksuaaliväkivallalla tarkoitetaan ilman suostumusta ja pakottamalla tapahtuvaa seksuaalista tekoa. Se ilmenee henkilön seksuaalisen koskemattomuuden tai itsemääräämisoikeuden tahallisena loukkauksena.
Seksuaalinen väkivalta on traumatisoivin väkivallan muoto kidutuksen jälkeen. Tutkimusten mukaan seksuaalista väkivaltaa kohdanneet käyttävät runsaasti terveydenhuollon palveluja. Nämä käynnit näkyvät moninaisina fyysisinä ja psyykkisinä terveysongelmina, sillä seksuaalista väkivaltaa voi olla vaikea havainnoida
uhrista ulospäin. Terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli seksuaaliväkivallan tunnistamisessa ja
siihen puuttumisessa. Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, mikä on Euroopassa ensimmäinen oikeudellisesti sitova sopimus naisten suojelemiseksi väkivallalta. Sopimus velvoittaa Suomen parantamaan
seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneiden uhrien asemaa sekä palveluita.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa seksuaaliväkivaltaa kokeneiden naisten kokemuksista kohdatuksi tulemisesta ja heidän toiveistaan tulla kohdatuksi terveydenhuollossa. Tavoitteena on saadun tie don kautta lisätä ammattilaisten ymmärrystä terveydenhuollon toimintojen kehittämiseksi seksuaalirikoksen asianomistajan kohtaamisessa ja hoidossa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kahdeksan
kansainvälistä tutkimusta. Suomessa aiheesta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista käy ilmi, että seksuaaliväkivaltaa kokeneilla naisilla on usein kielteisiä kokemuksia saamistaan terveydenhuoltopalveluista. Heillä on myös toiveita kohdatuksi tulemisesta ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden palveluiden järjestämisestä.
Naisten kokemukset kohdatuksi tulemisesta eivät useinkaan kohtaa heidän toiveitaan saadusta avusta. Palvelun tarjoajien asenteissa seksuaaliväkivallan uhria kohtaan on kehitettävää. Kirjallisuuskatsauksessa saadun tiedon kautta terveydenhuollon ammattilaiset, kuten kätilöt, voivat kehittää näihin tekijöihin liittyvää
omaa ammatillista tietoisuuttaan. Tietoisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös systemaattista koulutusta tähän ilmiöön liittyen.
Avainsanat (asiasanat)
seksuaalisuus, seksuaalioikeudet, hyvinvointi, väkivalta, naisiin kohdistuva väkivalta, seksuaaliväkivalta, seksuaalisuutta loukkaava väkivalta, seksuaalirikos.
Seksuaalinen väkivalta on traumatisoivin väkivallan muoto kidutuksen jälkeen. Tutkimusten mukaan seksuaalista väkivaltaa kohdanneet käyttävät runsaasti terveydenhuollon palveluja. Nämä käynnit näkyvät moninaisina fyysisinä ja psyykkisinä terveysongelmina, sillä seksuaalista väkivaltaa voi olla vaikea havainnoida
uhrista ulospäin. Terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli seksuaaliväkivallan tunnistamisessa ja
siihen puuttumisessa. Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, mikä on Euroopassa ensimmäinen oikeudellisesti sitova sopimus naisten suojelemiseksi väkivallalta. Sopimus velvoittaa Suomen parantamaan
seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneiden uhrien asemaa sekä palveluita.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa seksuaaliväkivaltaa kokeneiden naisten kokemuksista kohdatuksi tulemisesta ja heidän toiveistaan tulla kohdatuksi terveydenhuollossa. Tavoitteena on saadun tie don kautta lisätä ammattilaisten ymmärrystä terveydenhuollon toimintojen kehittämiseksi seksuaalirikoksen asianomistajan kohtaamisessa ja hoidossa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kahdeksan
kansainvälistä tutkimusta. Suomessa aiheesta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista käy ilmi, että seksuaaliväkivaltaa kokeneilla naisilla on usein kielteisiä kokemuksia saamistaan terveydenhuoltopalveluista. Heillä on myös toiveita kohdatuksi tulemisesta ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden palveluiden järjestämisestä.
Naisten kokemukset kohdatuksi tulemisesta eivät useinkaan kohtaa heidän toiveitaan saadusta avusta. Palvelun tarjoajien asenteissa seksuaaliväkivallan uhria kohtaan on kehitettävää. Kirjallisuuskatsauksessa saadun tiedon kautta terveydenhuollon ammattilaiset, kuten kätilöt, voivat kehittää näihin tekijöihin liittyvää
omaa ammatillista tietoisuuttaan. Tietoisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös systemaattista koulutusta tähän ilmiöön liittyen.
Avainsanat (asiasanat)
seksuaalisuus, seksuaalioikeudet, hyvinvointi, väkivalta, naisiin kohdistuva väkivalta, seksuaaliväkivalta, seksuaalisuutta loukkaava väkivalta, seksuaalirikos.