Johtamisen vaikutus yksilön resilienssiin muutostilanteessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia, kuinka koettu johtaminen vaikuttaa yksilön resilienssin kehittymiseen muutostilanteessa, erityisesti yhteistoimintaneuvotteluissa. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan johtaa yrityksessä tapahtuvia muutosprosesseja yksilöiden resilienssiä kehittävinä. Opinnäytetyön aihe valikoitui henkilökohtaisesta mielenkiinnosta työelämän muutosprosessien johtamiseen. Yrityksien toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti, ja täten yrityksen kehityksen kannalta on tärkeää huomioida, kuinka prosesseja johdetaan, ja varmistetaan yrityksen kestävyys muutoksessa.

Tietoperustan ensimmäisessä osiossa käsitellään resilienssiä käsitteenä, ja siihen liittyvää historiaa, ja tutkimusmalleja. Toisessa osassa perehdytään johtamiseen, ja nykytutkimustulosten mukaisiin johtajuusmalleihin, kuten transformationaalinen ja transaktionaalinen johtaminen. Kolmannessa osiossa perehdytään muutosjohtamiseen ja teorioihin.

Opinnäytetyön tutkimustulosten avulla pyritään luomaan yrityksen johdolle kuva, kuinka muutosprosesseja tulisi johtaa, ja mitkä osa-alueet yrityksen henkilöstö kokee ratkaisevan tärkeänä resilienssin vahvistumiseksi muutosprosessin aikana. Opinnäytetyössä toteutettiin strukturoimaton kysely. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa kohdejoukon kokemista haasteista, sekä hyväksi koettuja toimintamalleista. Näiden tutkimustulosten kautta on luotu teemoittelun avulla kehitysehdotuksia, joiden voidaan tutkimustulosten valossa katsoa tukevan yksilön resilienssiä muutoksen aikana.

Tutkimuksen tulosten perusteella esille nousi kolme osa-aluetta, joilla koettiin olevan suurin merkitys resilienssin kehityksessä: viestintä, tuki prosessin aikana ja johtamisen vaikutus yksilön resilienssiin. Viestinnän merkityksellisyydessä korostui rehellisyys, ja vastavuoroisuus, sekä kasvotusten toteutetun viestinnän tärkeys. Tuen merkitystä korostettiin, ja esille nousi prosesseissa aktiivisesti tarjotun työterveyden palveluiden tarjoamisen lisäksi työyhteisöstä saadun tuen merkitys. Hyvän muutosjohtajuuden piirteinä korostui empatia, ja inhimillisyys, sekä yrityksen johdolta kaivattu aktiivisuus oikean aikaisessa viestinnässä yrityksen toiminnan kehittämisessä.