Sähköisen huoltokirjan tila NCC Rakennus Oy:n Talonrakennus-yksikön kohteissa vuosina 2009-2014
Ruotsalainen, Jussi (2014)
Ruotsalainen, Jussi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092414166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092414166
Tiivistelmä
Kiinteistönhuolto on tärkeä osa rakennuksen säilyvyyttä. Osana kiinteistönhuoltoa on huoltokirja, joka tuli pakolliseksi kaikille vuoden 2000 jälkeen rakennetuille kiinteistöille. Maankäyttö- ja rakennuslain 153 § mukaan kiinteistöä ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin se on loppukatselmuksessa hyväksytty. Jotta Loppukatselmusta voi hakea, tulee kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeen, eli huoltokirjan, olla riittävässä laajuudessa luovutusvalmiina kiinteistön omistajalle. Oikeaoppisen ja laadukkaan huoltokirjan avulla varmistetaan kiinteistön kustannustehokas elinkaari. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää, kuinka oikeaoppisesti ja laadukkaasti neljässä NCC Rakennus Oy:n talonrakennus-yksikön kohteessa sähköiset huoltokirjat ovat koottu, ja kuinka hyvin niitä on noudatettu. Opinnäytetyössä tarkasteltiin jokaisen kohteen sähköisiä huoltokirjoja, niiden toimivuutta ja ongelmakohtia, sekä haastattelujen avulla huoltokirjojen kokoamiseen ja noudattamiseen liittyviä ongelmia ja kehityskohteita. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään, mitä oikeaoppinen ja laadukas huoltokirja tarkoittaa.
Opinnäytetyön tekemisen kannalta tärkeimpinä tiedonhankkimismenetelminä olivat huoltokirjatutkimus sekä haastattelututkimus. Huoltokirjatutkimus toteutettiin perehtymällä neljän valikoidun NCC:n talonrakennus-yksikön kohteen sähköisiin huoltokirjoihin. Huoltokirjoista tarkistettiin esimerkiksi ilmoitus- ja tehtäväosioiden paikkansapitävyys, huoltohistoria, sekä tehtävälista. Huoltokirjatutkimuksen perusteella saatiin yleiskäsitys siitä, miten huoltokirjoja oikeasti seurataan ja täytetään. Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli löytää käytännön esimerkkejä huoltokirjan kokoamiseen, noudattamiseen ja valvomiseen liittyvistä tekijöistä. Haastattelujen avulla pyrittiin myös löytämään ratkaisuja mahdollisiin ongelmakohtiin, sekä kehitysehdotuksia huoltokirjan käyttöön. Haastateltavia oli yhteensä yhdeksän (9), joista kahdeksan oli NCC:n työntekijöitä, ja yksi Granlund Manager-yrityksestä. Kuuden haastateltavan kanssa haastattelut käytiin vapaamuotoisena keskusteluna, kahden kanssa sähköpostikeskusteluna, sekä yhden kanssa puhelimitse. Tukena haastatteluille oli kysymysrunko, johon haastatellut olivat voineet perehtyä etukäteen.
Työn tärkeimpinä tuloksina oikeaoppisen ja laadukkaan huoltokirjan toteuttamisen kannalta olivat kunnollinen pohjatyö, riskien tunnistus sekä niihin varattu riittävä aika huoltokirjojen koontivaiheessa, sekä huoltokirjan seuraamisen aktiivinen valvonta. Edellä mainitut asiat mahdollistavat myös kiinteistön ja sen teknisten laitteiden suunnitellut taloudelliset pitoajat, sekä kiinteistön kustannustehokkaan elinkaaren. Opinnäytetyön tulosten avulla NCC Rakennus Oy voi keskittää resurssinsa tehokkaammin keskittymällä enemmän huoltohenkilöstön ja huollon seuraamisen valvontaan, sekä oikeanlaisen tiedon keräämisen huoltokirjan koontivaiheessa.
Opinnäytetyön tekemisen kannalta tärkeimpinä tiedonhankkimismenetelminä olivat huoltokirjatutkimus sekä haastattelututkimus. Huoltokirjatutkimus toteutettiin perehtymällä neljän valikoidun NCC:n talonrakennus-yksikön kohteen sähköisiin huoltokirjoihin. Huoltokirjoista tarkistettiin esimerkiksi ilmoitus- ja tehtäväosioiden paikkansapitävyys, huoltohistoria, sekä tehtävälista. Huoltokirjatutkimuksen perusteella saatiin yleiskäsitys siitä, miten huoltokirjoja oikeasti seurataan ja täytetään. Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli löytää käytännön esimerkkejä huoltokirjan kokoamiseen, noudattamiseen ja valvomiseen liittyvistä tekijöistä. Haastattelujen avulla pyrittiin myös löytämään ratkaisuja mahdollisiin ongelmakohtiin, sekä kehitysehdotuksia huoltokirjan käyttöön. Haastateltavia oli yhteensä yhdeksän (9), joista kahdeksan oli NCC:n työntekijöitä, ja yksi Granlund Manager-yrityksestä. Kuuden haastateltavan kanssa haastattelut käytiin vapaamuotoisena keskusteluna, kahden kanssa sähköpostikeskusteluna, sekä yhden kanssa puhelimitse. Tukena haastatteluille oli kysymysrunko, johon haastatellut olivat voineet perehtyä etukäteen.
Työn tärkeimpinä tuloksina oikeaoppisen ja laadukkaan huoltokirjan toteuttamisen kannalta olivat kunnollinen pohjatyö, riskien tunnistus sekä niihin varattu riittävä aika huoltokirjojen koontivaiheessa, sekä huoltokirjan seuraamisen aktiivinen valvonta. Edellä mainitut asiat mahdollistavat myös kiinteistön ja sen teknisten laitteiden suunnitellut taloudelliset pitoajat, sekä kiinteistön kustannustehokkaan elinkaaren. Opinnäytetyön tulosten avulla NCC Rakennus Oy voi keskittää resurssinsa tehokkaammin keskittymällä enemmän huoltohenkilöstön ja huollon seuraamisen valvontaan, sekä oikeanlaisen tiedon keräämisen huoltokirjan koontivaiheessa.