Mentorointi osaamisen kehittämisen tukena sosiaali- ja terveysalalla : integroiva kirjallisuuskatsaus
Väkeväinen, Tiia (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091525873
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091525873
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tutkittua tietoa mentorointia edistävistä ja estävistä tekijöistä sekä mentoroinnin hyödyistä osaamisen kehittämisen tukena sosiaali- ja terveysalalla. Tutkitun tiedon pohjalta tarkoituksena oli laatia kehittämisehdotus mentoroinnin hyödyntämisestä osaamisen kehittämisen tueksi. Tavoitteena oli kehittämisehdotuksen avulla edistää mentoroinnin hyödyntämistä organisaatioissa vakioituna osaamisen kehittämistä tukevana toimintamallina.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineistohaut tehtiin LAB Primo-hakupalvelun ja Medic-tietokannan kautta. LAB Primon kautta tehtyjen hakujen osalta aineisto valikoitui PubMed-, Emerald Journals- ja EBSCO Cinahl-tietokannoista. Sähköisten tietokantahakujen lisäksi aineistoa haettiin manuaalisella tiedonhaulla. Järjestelmällisen haku- ja valintaprosessin jälkeen kirjallisuuskatsaukseen valittiin 13 artikkelia. Aineiston analysointi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tutkimustulokset myötäilivät pääosin aiempien tutkimusten tuloksia. Mentoroinnin todettiin tukevan jatkuvaa ammatillista ja henkilökohtaista kasvua ja kehitystä, työhyvinvointia, organisaation veto- ja pitovoimaisuutta sekä kilpailukykyisyyttä. Tutkimustulokset korostivat virallisten mentorointiohjelmien ja osaavien mentorien merkitystä tehokkaan mentoroinnin toteutumiselle. Tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että virallisten mentorointiohjelmien käyttö ja mentorien kouluttaminen organisaatioissa oli melko vähäistä, ja tämän vuoksi mentorointi henkilöstön kehittämismenetelmänä tehotonta. Virallisten mentorointiohjelmien puuttuminen ja osaavien mentorien saatavuushaasteet nähtiin suurena ongelmana erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluvien työntekijöiden mentoroinnille. Tämä puolestaan rajoittaa sosiaali- ja terveysalan monimuotoisuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineistohaut tehtiin LAB Primo-hakupalvelun ja Medic-tietokannan kautta. LAB Primon kautta tehtyjen hakujen osalta aineisto valikoitui PubMed-, Emerald Journals- ja EBSCO Cinahl-tietokannoista. Sähköisten tietokantahakujen lisäksi aineistoa haettiin manuaalisella tiedonhaulla. Järjestelmällisen haku- ja valintaprosessin jälkeen kirjallisuuskatsaukseen valittiin 13 artikkelia. Aineiston analysointi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tutkimustulokset myötäilivät pääosin aiempien tutkimusten tuloksia. Mentoroinnin todettiin tukevan jatkuvaa ammatillista ja henkilökohtaista kasvua ja kehitystä, työhyvinvointia, organisaation veto- ja pitovoimaisuutta sekä kilpailukykyisyyttä. Tutkimustulokset korostivat virallisten mentorointiohjelmien ja osaavien mentorien merkitystä tehokkaan mentoroinnin toteutumiselle. Tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että virallisten mentorointiohjelmien käyttö ja mentorien kouluttaminen organisaatioissa oli melko vähäistä, ja tämän vuoksi mentorointi henkilöstön kehittämismenetelmänä tehotonta. Virallisten mentorointiohjelmien puuttuminen ja osaavien mentorien saatavuushaasteet nähtiin suurena ongelmana erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluvien työntekijöiden mentoroinnille. Tämä puolestaan rajoittaa sosiaali- ja terveysalan monimuotoisuutta.