Kokonaisvaltaisen suometsänhoidon digitaalisen palvelun malli

Abstract

Ilmastonmuutosten vaikutukset näkyvät jo metsissä monin tavoin, esim. tuholaisten lisääntymisenä. Suometsät ovat hyvin tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä ne ovat suuria hiilinieluja. Puulajin ja metsänhoitotoimenpiteiden valinnalla onkin suuri vaikutus metsien terveydelle ja kasvulle. Sen vuoksi suometsänhoidon suunnittelussa kannattaa huomioida 2023 uusiutuneet metsänhoitosuositukset. Terveyden ja kasvun turvaaminen lisää metsänomistajien tulevaisuuden tuottoja sekä säilyttävät ja jopa kasvattavat hiilinieluja, jolloin hyötyjiä ovat sekä metsänomistajat että koko Suomi ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteiden saavuttamisessa.

Uusi metsätalouden määräaikainen kannustejärjestelmä -laki (metka) tulee voimaan ensi vuonna 2024. Laki sisältää useampia työlajeja, mm. suometsänhoidon. Suometsänhoidon osalta siirrytään tukemaan kokonaisvaltaista suometsänhoitoa, jossa metsänkäsittely- ja hoitotoimenpiteet suunnitellaan laajemmalle valuma-alueelle seuraavaksi viideksi vuodeksi, jolloin kokonaisuudenhallinta paranee. Valuma-alueelta sadevesi ohjautuu lähimpään vesistöön tai rakennetulle vesiensuojelurakenteelle, esimerkiksi pintavalutuskentälle.

Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella malli suometsänhoidon digitaalisesta palvelusta metsänomistajille, jotta he pystyisivät tekemään päätöksen lähteä metka-suometsänhoitohankkeisiin. Malli suunniteltiin metsäalan julkiselle organisaatiolle keväällä 2023. Digitaaliseksi palveluksi valittiin kaikille avoimet suometsänhoidon verkkosivut, sillä niihin ei kirjauduta ja palvelusta voidaan ohjata kiinnostuksen mukaan esim. metsänhoitosuosituksiin. Opinnäytetyössä käsiteltiin asiakaslähtöisyyttä ja arvon tuottamista. Arvon tuottaminen koostuu käyttöarvosta ja koetusta arvosta. Arvon tuottaminen voi olla myös välillistä, kuten esimerkiksi julkisessa palvelussa: jos digitaalisen palvelun avulla metsänomistaja lähtee suometsänhoitohankkeeseen, toteutetut toimenpiteet tuovat metsänomistajalle tulevaisuudessa hyötyä. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa asiakkaiden mukaan ottamista kehitysprosessiin. Julkisen hallinnon uudistamisen strategian lähtökohtana on, että asiakkaat pitää ottaa mukaan palvelujen kehittämiseen.

Opinnäytetyö toteutettiin palvelumuotoilulla, jossa ydinasioita ovat asiakasymmärrys ja asiakkaiden osallistaminen. Työssä käytettiin Haaga-Helian palvelumuotoiluprosessia, jossa on kolme vaihetta: oivaltaminen, kehittäminen ja kokeileminen. Palvelun toteutus ja sen markkinointi eivät kuuluneet opinnäytetyöhön. Oivaltamisvaihe sisälsi asiantuntijoiden haastattelut, metsänomistajakyselyn suometsänhoidon tavoitteista ja palvelutarpeista sekä asiakasymmärryksen kiteyttämisen asiakaspalvelupoluksi, jossa kuvataan asiakkaan palvelutarpeita ja palvelun käyttämistä. Metsänomistajakyselyn tulokset ovat käytettävissä jatkossa mm. organisaation viestinnässä ja koulutusten suunnittelussa. Kehittämisvaiheessa ideoitiin palvelun sisältöä. Kokeilemisvaihe sisälsi toteuttamiskelpoisista ideoista mallin suunnittelun, sen arvioittamisen suometsänomistajilla ja palvelun viimeistelyn. Prosessilla varmistettiin monipuolinen ja asiakaslähtöinen digitaalisen palvelun sisältö, minkä avulla tuotetaan välillisesti arvoa antamalla välineitä metsänomistajille tehdä päätös metka-suometsänhoitohankkeeseen lähtemiseksi ja mahdollistamalla toimenpiteistä saatavat hyödyt.