Kokemuksia hoitajan etävastaanotoista lasten- ja perheiden palveluissa
Hämäläinen, Nea; Paljakka, Matilda (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092626371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092626371
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla ja selvittää potilaiden, asiakkaiden sekä hoito-henkilökunnan kokemuksia etävastaanotoista lasten ja perheiden palveluissa. Tietoa ke-rättiin Kymenlaakson hyvinvointialueen perhekeskuksen käyttöön. Opinnäytetyö on tehty kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymykseksi valikoitui: minkälaisia kokemuksia asiakkailla ja potilailla sekä hoitohenkilökunnalla on etävastaanotoista lasten ja perheiden palveluissa? Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa informatiivista tietoa työelämään etävastaanottojen nykytilanteesta.
Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja aineistoa kerättiin useammasta eri tietokannasta. Käytettyjä tietokantoja olivat Kaakkuri, Finna, Julkari, PubMed ja Theseus. Hakusanoja olivat etävastaanotto, vastaanotto, vastaanottotyö, hoitotyö, reception ja interaction. Aikarajaus oli 2013–2023. Sisäänottokriteerit olivat kielenä suomi tai englanti, maksuttomat tietolähteet, hoitajien ja lääkäreiden etävastaanotot, YAMK-opinnäytetyöt, väitöskirjat, Pro Gradu-työt ja hoitotieteen näkökulma. Lopulliseen aineistoon valikoitui 6 tutkimusta.
Valitusta aineistosta saadut tulokset jaoteltiin hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden sekä potilaiden kokemuksiin. Hoitohenkilökunnan kokemuksista eriteltiin vielä koetut haasteet ja hyödyt. Hoitohenkilökunnan haasteiksi muodostuivat: ennakkoluulot, sopivien potilaiden ja asiakkaiden löytäminen, IT-ongelmat, kliinisen tutkimuksen teko, diagnoosin asettaminen, chat-palvelun epäkäytännöllisyys, vuorovaikutuksen haasteellisuus, johtoportaan vähäinen tukeminen etäpalveluiden käyttöön, yksinäisyyden tunteet ja taukojen puuttuminen. Hoitohenkilökunnan hyödyiksi muodostuivat: hoidon tuloksellisuus, video-konsultaatiot ammattilaisten välillä, neuvolakäynnit, imetysohjaus, luottamus omaan päätöksentekoon ja työhyvinvoinnin lisääntyminen. Potilaiden ja asiakkaiden kokemuksista etävastaanotoissa nousivat esille tarvittavien laitteiden puuttuminen ja vaikeista asioista puhuminen. Tärkeänä huomioitavana asiana oli kuitenkin potilaiden ja asiakkaiden avoimuus palveluiden käyttöön ja näkökulma siihen, että etäpalveluiden käyttö toimisi.
Etävastaanottotoiminta on monella osalla kehittynyt kuluneiden vuosien aikana. Tutki-muksia ja nykyhetkeä tarkastellessa voi huomata, että mahdollisuuksia Kymenlaakson hyvinvointialueen perhekeskuksella on moneen erilaiseen etävastaanottomuotoon. Suunnittelu, kouluttautuminen ja kollegiaalinen tuki ovat isona osana etävastaanottotoiminnan onnistumisessa.
Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja aineistoa kerättiin useammasta eri tietokannasta. Käytettyjä tietokantoja olivat Kaakkuri, Finna, Julkari, PubMed ja Theseus. Hakusanoja olivat etävastaanotto, vastaanotto, vastaanottotyö, hoitotyö, reception ja interaction. Aikarajaus oli 2013–2023. Sisäänottokriteerit olivat kielenä suomi tai englanti, maksuttomat tietolähteet, hoitajien ja lääkäreiden etävastaanotot, YAMK-opinnäytetyöt, väitöskirjat, Pro Gradu-työt ja hoitotieteen näkökulma. Lopulliseen aineistoon valikoitui 6 tutkimusta.
Valitusta aineistosta saadut tulokset jaoteltiin hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden sekä potilaiden kokemuksiin. Hoitohenkilökunnan kokemuksista eriteltiin vielä koetut haasteet ja hyödyt. Hoitohenkilökunnan haasteiksi muodostuivat: ennakkoluulot, sopivien potilaiden ja asiakkaiden löytäminen, IT-ongelmat, kliinisen tutkimuksen teko, diagnoosin asettaminen, chat-palvelun epäkäytännöllisyys, vuorovaikutuksen haasteellisuus, johtoportaan vähäinen tukeminen etäpalveluiden käyttöön, yksinäisyyden tunteet ja taukojen puuttuminen. Hoitohenkilökunnan hyödyiksi muodostuivat: hoidon tuloksellisuus, video-konsultaatiot ammattilaisten välillä, neuvolakäynnit, imetysohjaus, luottamus omaan päätöksentekoon ja työhyvinvoinnin lisääntyminen. Potilaiden ja asiakkaiden kokemuksista etävastaanotoissa nousivat esille tarvittavien laitteiden puuttuminen ja vaikeista asioista puhuminen. Tärkeänä huomioitavana asiana oli kuitenkin potilaiden ja asiakkaiden avoimuus palveluiden käyttöön ja näkökulma siihen, että etäpalveluiden käyttö toimisi.
Etävastaanottotoiminta on monella osalla kehittynyt kuluneiden vuosien aikana. Tutki-muksia ja nykyhetkeä tarkastellessa voi huomata, että mahdollisuuksia Kymenlaakson hyvinvointialueen perhekeskuksella on moneen erilaiseen etävastaanottomuotoon. Suunnittelu, kouluttautuminen ja kollegiaalinen tuki ovat isona osana etävastaanottotoiminnan onnistumisessa.