Public Sector Innovation Leadership in Complex Networks

Abstract

Julkinen rahoitus on tiukkenemassa ja samaan aikaan julkisen sektorin palvelutarpeet ovat muuttumassa yhä kompleksisemmiksi ja haastavimmiksi. Julkisen palvelujärjestelmän pitäisi siis jatkossa tuottaa enemmän ja parempia palveluja nykyistä pienemmillä resursseilla. Tätä yhtälöä ei voida ratkaista ilman toiminnan merkittävää kehittämistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia julkisella sektorilla käytössä olevia innovaatiojohtamisen teorioita, miten niitä sovelletaan innovaatioihin kompleksisissa verkostoissa, ja miten näitä teorioita voidaan tehokkaasti toteuttaa käytännössä.

Tutkimus hyödyntää laadullista lähestymistapaa ja yhdistää ontologian ja sosiaalisen konstruktionismin näkökulmia. Aineisto kerättiin haastattelemalla suurten suomalaisten kaupunkien kehittämisasiantuntijoita.

Teoreettinen viitekehys yhdistää julkisen sektorin innovaation, innovaatiojohtamisen, yhteistoiminnallisen innovaation, uuden julkisen hallinnon, kompleksisuuden ja palvelukeskeisen logiikan käsitteet. Tämä teoreettinen pohja korostaa yhteistyön, luottamuksen, viestinnän sekä avoimen ja adaptiivisen johtajuuden merkitystä.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, mitkä ovat olennaisimmat innovaatiojohtamisen teoriat julkisella sektorilla, ottaen huomioon innovaation monimutkaiset verkostot, sekä selvittää, miten näitä teorioita voidaan käytännössä toteuttaa. Tutkimuksen tulokset korostavat yhteistyön ja yhteiskehittämisen tärkeyttä julkisella sektorilla. Joustava ja kannustava johtajuus sekä avoin innovaatiokulttuuri edistävät organisaatioiden kykyä toimia ja innovoida monitoimijaverkostoissa.

Tutkimus tarjoaa teoriaan perustuvia käytännön suosituksia innovaatioihin liittyvään päätöksentekoon sekä yhteistyöverkostojen rakentamiseen ja johtamiseen. Tavoitteena on edistää suomalaisen julkisen sektorin kehittymistä ja kannustaa uusien toimintatapojen käyttöönottoa erityisesti innovaatioiden ja kompleksisten toimintaympäristöjen parissa toimiville. Tutkimukseen osallistuneiden asiantuntijoiden kokemukset auttavat julkisia organisaatioita kehittämään toimintaansa ja tuottamaan enemmän yhteiskunnallista arvoa.

Tutkimuksen tulosten yleistettävyyttä rajoittavat pieni otoskoko ja suppea tutkimuskonteksti, joka on lisäksi kohdistunut vain Suomen julkisen sektorin organisaatioihin. Jatkotutkimuksissa voitaisiin syventyä erilaisiin innovaatioverkostoihin ja laajentaa tutkimukseen osallistuvien joukkoa myös muihin maihin. Tämä auttaisi ymmärtämään verkostoinnovaatioiden pitkäaikaista vaikutusta kompleksisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Yhteenvetona tämä tutkimus korostaa yhteistyön, yhteiskehittämisen ja jaetun arvopohjan merkitystä julkisen sektorin innovaatioissa. Näiden avulla julkiset organisaatiot voivat kehittää toimintaansa ja vastata paremmin kompleksisten ilmiöiden ja järjestelmien tuottamiin haasteisiin.

The public sector faces increasing pressure to develop innovative ways of delivering services with limited resources while addressing complex social and environmental challenges. This thesis aims to explore the most relevant innovation leadership theories for the public sector, focusing on innovation in complex networks, and how to effectively implement these theories in practice.

The study adopts an exploratory qualitative research approach, combining elements of ontology and social constructionism. It employs an abductive research approach, allowing iterative data collection and analysis. The data were gathered through in-depth interviews with development experts from major Finnish cities, chosen for their expertise in public innovation.

The theoretical framework combines concepts of public sector innovation, innovation leadership, collaborative innovation, new public governance, complexity, and service-dominant logic. It provides a comprehensive perspective on public sector innovation and its leadership, highlighting the importance of collaboration, trust, communication, and adaptive leadership.

The objective of this thesis is to investigate the pertinent theories related to innovation leadership within the public sector, with a focus on addressing innovation within intricate networks, and subsequently, to explore the practical application of these theories. The study reveals that successful public sector innovation in networks requires collaboration, co-creation, and value exchange among diverse actors. Adaptive leadership and a supportive culture of innovation are crucial for driving innovation within complex networks.

This thesis is dedicated to advancing workplace development in the public sector, particularly in response to mounting pressures for innovative service delivery amid resource constraints and complex societal challenges. It employs an exploratory research approach, involving close collaboration with experts from major Finnish cities and integrating theoretical frameworks, to uncover actionable insights. These findings empower public sector leaders to foster a culture of continuous improvement, address intricate challenges through collaboration, and enhance innovation processes to drive positive change in society.

While the study acknowledges its limitations, such as sample size, participant diversity, and the exclusive focus on Finland, it provides a solid foundation for future research. Future studies could explore different network contexts, involve a broader range of actors, and investigate the long-term sustainability and impact of collaborative innovations in addressing complex societal challenges across diverse countries and regions.

In conclusion, this research sheds light on the significance of networks, collaboration, and shared values in fostering innovation within the public sector. By incorporating theoretical frameworks with empirical data, the study offers valuable guidance for public sector leaders seeking to enhance innovation processes and drive positive change in society.