Osaamismatriisin hyödyntäminen palkanlaskijoiden osaamisen mittarina
Huolman, Alisa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092626385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092626385
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa tapoja, joiden avulla voidaan tukea toimeksiantajayrityksen palkanlaskijoiden osaamisen kehitystä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin osaamismatriisi toimii osaamisen mittaamisen työkaluna.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui monimenetelmätutkimus. Tutkimusaineiston keruu painottui kvalitatiiviseen tutkimukseen, mutta kvantitatiivisen tutkimuksen piirteet tukivat tulosten keruussa. Menetelmä valikoitui tutkimukseen, jotta tutkimuskysymyksiin saatiin täydempiä vastauksia.
Teoriaosuus jakaantui kahteen lukuun, joista ensimmäinen käsittelee työssä oppimista. Luvussa tarkastellaan organisaation keinoja tukea yksilötyössä oppimista, sekä esitellään PDSA-malli. Toinen luku käsittelee osaamisen kehittymisen mittaamista. Aiheeseen syvennyttiin tarkastelemalla mittarin valintaan vaikuttavia tekijöitä. Luvussa esitellään myös osaamisen tason määritelmiä sekä osaamismatriisi.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Azets Insight Oy. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla perusjoukosta rajatulle osajoukolle. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin, kuinka hyvin osaamismatriisi toimii ja soveltuu toimeksiantajayrityksen palkanlaskijoiden osaamisen mittaamiseen. Lisäksi tutkimuksessa määritettiin osaamisen kehittämisen tapoja ja toiveita, millä tavoilla työntekijät haluaisivat jatkossa omaa ammatillista osaamista kehittää.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tuki tutkimustuloksia ja siitä tehtyjä päätelmiä. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että osaamismatriisi sopii hyvin osaamisen mittaamiseen. Tulosten perusteella yksittäisten koulutusten valinta itsenäisesti monipuolisesta ja laadukkaasta koulutusmateriaalista sekä sen aikatauluttaminen koetaan kuitenkin hankalaksi sovittaa palkanlaskennan vaihtelevaan työarkeen.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui monimenetelmätutkimus. Tutkimusaineiston keruu painottui kvalitatiiviseen tutkimukseen, mutta kvantitatiivisen tutkimuksen piirteet tukivat tulosten keruussa. Menetelmä valikoitui tutkimukseen, jotta tutkimuskysymyksiin saatiin täydempiä vastauksia.
Teoriaosuus jakaantui kahteen lukuun, joista ensimmäinen käsittelee työssä oppimista. Luvussa tarkastellaan organisaation keinoja tukea yksilötyössä oppimista, sekä esitellään PDSA-malli. Toinen luku käsittelee osaamisen kehittymisen mittaamista. Aiheeseen syvennyttiin tarkastelemalla mittarin valintaan vaikuttavia tekijöitä. Luvussa esitellään myös osaamisen tason määritelmiä sekä osaamismatriisi.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Azets Insight Oy. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla perusjoukosta rajatulle osajoukolle. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin, kuinka hyvin osaamismatriisi toimii ja soveltuu toimeksiantajayrityksen palkanlaskijoiden osaamisen mittaamiseen. Lisäksi tutkimuksessa määritettiin osaamisen kehittämisen tapoja ja toiveita, millä tavoilla työntekijät haluaisivat jatkossa omaa ammatillista osaamista kehittää.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tuki tutkimustuloksia ja siitä tehtyjä päätelmiä. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että osaamismatriisi sopii hyvin osaamisen mittaamiseen. Tulosten perusteella yksittäisten koulutusten valinta itsenäisesti monipuolisesta ja laadukkaasta koulutusmateriaalista sekä sen aikatauluttaminen koetaan kuitenkin hankalaksi sovittaa palkanlaskennan vaihtelevaan työarkeen.