Kansaneläkelaitoksen ja lastenvalvojien yhteistyö elatustukiprosessissa, alueena Oulun vakuutuspiiri

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut selvittää Kansaneläkelaitoksen ja lastenvalvojien välisen yhteistyön toimivuutta elatustukiprosessissa Oulun vakuutuspiirin alueella. Työn tutkimuskysymykset ovat: 1) Mistä elatustukiprosessissa on kyse? 2) Mitkä ovat keskeisimmät vaiheet, joissa Kansaneläkelaitos ja lastenvalvojat ovat yhteistyössä elatustukiprosessissa? 3) Mitkä ovat Kansaneläkelaitoksen ja lastenvalvojien välisen yhteistyön kehittämiskohdat elatustukiprosessissa? 4) Mitkä ovat Kansaneläkelaitoksen ja lastenvalvojien välisen yhteistyön toimivat kohdat elatustukiprosessissa? Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen Oulun vakuutuspiirin kanssa.

Opinnäytetyön teoriaosuus on lainopillinen. Ensisijaiset lähteet ja samalla työssä käytetyimmät lait ovat elatustukilaki (29.8.2008/508) ja laki lapsen elatuksesta (5.9.1975/704). Oikeuslähdehierarkian mukaisesti työssä on käytetty myös lakien esitöitä sekä oikeuskirjallisuutta. Työssä käytetyimmät teokset ovat tekijöiltä Gottberg ja Litmala. Lisäksi lähteenä työssä on käytetty myös Kansaneläkelaitoksen sisäisiä ratkaisutyöohjeita elatustuesta. Opinnäytetyön empiirinen tutkimus on toteutettu laadullisella menetelmällä. Teemahaastatteluilla on selvitetty Kansaneläkelaitoksen ja lastenvalvojien välisen yhteistyön sujuvuutta elatustukiprosessissa. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla Oulun vakuutuspiirin Kansaneläkelaitokselta kolmea ratkaisutyöntekijää, joista kaksi on Oulusta ja yksi Haukiputaalta. Lastenvalvojien osalta tutkimuksessa on haastateltu kolmea Oulun kaupungin lastenvalvojaa sekä yhtä Haukiputaan kunnan lastenvalvojaa.

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen ja vanhemmilla on velvollisuus vastata lapsen elatuksesta (L lapsen elatuksesta 1:1–2 §:t). Jollei elatusvelvollisella ole kykyä huolehtia lapsen riittävästä elatuksesta tai hän laiminlyö elatusavun maksamisen, on lapsella oikeus elatustukilain mukaisten edellytysten täyttyessä Kansaneläkelaitoksen maksamaan elatustukeen (ElatustukiL 1:3 §, 2:6 §).

Kansaneläkelaitos ja lastenvalvojat ovat tavallisesti yhteistyössä tilanteissa, joissa vaaditaan lapsen elatusta koskevan asian selvittelyä. Lastenvalvoja ottaa yleisimmin yhteyttä Kansaneläkelaitokseen elatussopimuksen vahvistamisen yhteydessä ja Kansaneläkelaitos ottaa yhteyttä lastenvalvojaan elatussopimukseen liittyvissä asioissa. Keskeisimmät kehittämiskohdat Kansaneläkelaitoksen ja lastenvalvojien välisessä yhteistyössä elatustukiprosessissa ovat tavoitettavuuden parantaminen ja elatussopimuksissa käytettyjen fraasien yhdenmukaistaminen. Yhteistyön koetaan toimivan pääsääntöisesti hyvin, kun tavoitettavuusongelma on ratkaistu.

Tämän tapaista tutkimusta voisi toteuttaa laajemmin myös muilla alueilla. Saatujen tutkimustulosten pohjalta voisi tehdä vertailua. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta voisi toteuttaa mahdollisesti jopa koulutustilaisuuksia Kansaneläkelaitoksessa ja lastenvalvojille. Jatkotutkimusta aiheesta voisi tehdä myös asiakasnäkökulmasta.

The purpose of this thesis was to clarify the cooperation´s functionality of Maintenance Allowance between the Social Insurance Institution and the child welfare supervisor. The thesis has four research problems, which are the follows: 1) What does maintenance support mean? 2) Which are the most essential phases in which co-operation are in process of maintenance allowance between the Social Insurance Istitution and the child welfare supervisor? 3) Which are the points that require improvement in this process? 4) Which are the points function well in this process? The thesis was made for the Social Insurance Institution, Oulu.

Firstly, the research method employed of thesis was juridical. Law of Maintenance Grant (29.8.2008/508) and Law of Child´s Maintenance (5.9.1975/704) were the most applied laws and the primary source of information. Internal directions for authorities of the Social Insurance Institution about maintenance allowance and legal literature were the secondary sources of information. Secondly, another research method of thesis was qualitative, which was carried out by seven theme interviews. Consequently, three persons from the Social Insurance Institution and four persons from the municipal child welfare supervisor were interviewed.

A child has the right to maintenance by his or her parents and the parents have an obligation to take care of the child´s maintenance (Law of Child´s Maintenance 1:1–2 §). The child has the right to maintenance allowance in case the liable parent does not have the ability to take care of his or her obligation or liable parent default on payment obligation (Law of Maintenance Grant 1:3 §, 2:6 §).

The Social Insurance Institution and the child welfare supervisor are in co-ordination in the situations when there is something to clarify. The results indicate that accessibility is one of the most essential part in cooperation that needs to improve. The cooperation is mainly doing well, when the problem of accessibility is solved.

Finally, this kind of research could be conducted in other areas and there could be some comparison between results received. There could be also a further research in future from the customer point of view.