Nuoren naisurheilijan toiminnallinen tasapaino ja siihen liittyvät tekijät

Abstract

Nuoruusiän kehitys ja muutokset haastavat yksilön hyvinvointia. Keski- ja myöhäisnuoruudessa mielenterveydenhäiriöiden määrä lisääntyy etenkin naisilla. Kilpaurheilijuus kehittää monia taitoja, mutta suorituskeskeisyys ja täydellisyyteen pyrkiminen voivat altistaa nuorta pahoinvoinnille. Opinnäytetyössä selvitettiin 15–18-vuotiaiden naisurheilijoiden kokemusta omasta toiminnallisesta tasapainostaan sekä tasapainoon liittyvistä yksilö- ja ympäristötekijöistä. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu. Tavoitteena oli muodostaa tiivistettyjä kuvauksia nuorten naisten toiminnallisen tasapainon kokemuksista. Tutkimus toteutettiin kartoittavana ja kuvaavana laadullisena tutkimuksena. Tutkimus koostui itsenäisesti täytettävästä ajankäyttöä kartoittavasta ennakkomateriaalista ja sen jälkeen toteutettavasta teemahaastattelusta. Tutkittavia oli yhteensä neljä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Aineistoa jäsennettiin kanadalaisen toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallin termistöä hyödyntäen. Nuoret naisurheilijat kokivat pääosin toiminnallisen tasapainonsa hyväksi. Tutkittavat kokivat arkensa olevan mielenkiinnonkohteidensa sekä arvojensa mukaista. He kokivat pystyvänsä vaikuttamaan omaan arkeensa. Urheilu kuvautui monipuolisena ja vaihtelevana toimintana, johon liittyi paljon muitakin arjen toimintoja. Arki kuvautui säännönmukaisena, mutta sisälsi kuitenkin kausittaista vaihtelua. Mahdolliset sairaudet ja vammat vaikuttivat tasapainon kokemukseen merkittävästi. Lähipiirin tukea, urheiluseuran yhteisöllisyyttä ja koulun joustavuutta arvostettiin. Toimintojen eri ominaisuuksien, kuten rauhallisten ja aktiivisten toimintojen, välinen tasapaino vaikutti olevan keskeistä. Nuorten naisurheilijoiden toiminnallista tasapainoa tukivat vaikuttamisen mahdollisuus ja mielenkiinnonkohteiden mukainen arki, perheenjäsenen toimiminen valmentajana sekä urheiluseuran ja koulun tuki. Tasapainoa haastoivat mahdolliset sairaudet ja vammat, ajoittainen suuri toimintojen määrä sekä muiden stereotyyppiset asenteet kilpaurheilijuudesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nuorten naisurheilijoiden hyvinvoinnin edistämisessä ja tukemisessa urheiluseuroissa ja kouluissa. Tietoa on tärkeä välittää myös urheilijoiden lähipiirille sekä henkilökohtaisille valmentajille. Nuorten naisurheilijoiden toiminnallista tasapainoa olisi kuitenkin suositeltavaa tutkia vielä laajemmin. Laadullisilla tutkimuksilla voitaisiin syventää ilmiön ymmärrystä ja määrällisillä tutkimuksilla selvittää tasapainoon liittyvien tekijöiden yleistettävyyttä ja niiden välistä kausaliteettia.

The development and changes of adolescence challenge an individual’s well-being. In middle and late adolescence, the number of mental health disorders increases, especially in women. Competitive sports develop many skills, but the focus on performance and striving for perfection can expose a young person to decreased well-being. The thesis researched the experience of female athletes aged 15–18 about their occupational balance and individual and environmental factors related to balance. The topic has not been studied before. The goal was to create condensed descriptions of young women’s experiences of occupational balance. The study was carried out as a mapping and descriptive qualitative study. The study consisted of self-completion pre-task charting time use and then a themed interview. There were four subjects in total. The data were analyzed using theory-driven content analysis. The material was structured using the terminology of The Canadian Model of Occupational Performance and Engagement. Young female athletes mostly felt their occupational balance was good. The subjects felt that their everyday life was in line with their interests and values. They felt that they could influence their everyday life. Sport was described as a versatile and varied activity, which involved many other everyday activities. Everyday life was described as routine, but still contained seasonal variation. Possible illnesses and injuries significantly affected the experience of balance. The support of the close ones, the communality of the sports club and flexibility in education were valued. The balance between different characteristics of activities, such as calm and active activities, seemed to be central. The occupational balance of young female athletes was supported by being able to influence and live the daily life based on one’s interests, a family member acting as a coach and the support of the sports club and school. The balance was challenged by possible illnesses or injuries, the occasional large number of activities, and stereotypical attitudes of others about competitive sports. The results of the study can be used to promote and support the well-being of young female athletes in sports clubs and schools. It is also important to convey information to athletes’ close ones and personal coaches. However, it would be advisable to study the occupational balance of young female athletes even more widely. Qualitative studies could deepen the understanding of the phenomenon, and quantitative studies could clarify the generalizability of factors related to balance and the causality between them.