Vastaanoton yhdistämisen kehittämissuunnitelma
Nikander, Annika (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092826532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092826532
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin uuden vastaanottopisteen mahdollisuutta toimeksiantajan tehtaalle. Tehdas halutaan yhtenäistää, joten opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, olisiko uusi yhdistetty vastaanottopiste tehokkaampi ja hyödyllisempi ratkaisu kuin nykyiset kolme vastaanottopistettä. Vastaanottojen yhdistämisen tutkiminen aloitettiin työntekijöiden sekä pinta-alan osalta, joten ne määräytyivät tärkeimmiksi tutkimuskohteiksi opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli laskea, mitä nykyisten kolmen eri vastaanottopisteen yhdistäminen tarkoittaa resurssien osalta.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tutkimusta. Tietoja kerättiin haastattelemalla kahta logistiikan työntekijää ja havainnoimalla prosesseja tehtaalla. Lisäksi yrityksen raporteista ja järjestelmistä saatiin tietoja tutkimuksen laskennalliseen osuuteen.
Kehittämisprojekti aloitettiin analysoimalla nykyisiä vastaanottoprosesseja sekä niiden haasteita. Haasteista suurin oli vastaanottoprosessien erilaisuus. Yhdistämistä varten prosessi täytyy yhtenäistää, jotta yksi vastaanotto onnistuu tehokkaasti. Uuteen vastaanottopisteeseen tarvittavan henkilöstön ja pinta-alan määrän laskeminen toteutettiin olemassa olevien tietojen perusteella.
Tutkimuksen lopputuloksena saatiin optimimäärä henkilöstöä uudelle pisteelle, joka on viisi työntekijää. Kiireellisinä aikoina pisteellä tulisi olla yksi tai kaksi lisähenkilöä tehokkuuden säilyttämiseksi. Pinta-alasta tulos oli, että kun nykyiset pinta-alat lasketaan yhteen uudella pisteellä tilaa, olisi lavojen jälkeen noin 250 m2. Tutkimuksen perusteella uusi piste ei tarvitse näin paljoa tilaa, joten pinta-alaa vapautuu tuotannon käyttöön. Yhdistetyn vastaanottopisteen tarkka neliömäärä määräytyy vasta layoutsuunnittelun tuotoksena.
Resurssien keskittämisen myötä uudesta vastaanottopisteestä tulee tehokkaampi kokonaisuus kuin nykyisestä. Opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin onnistuneesti, kun lopputuloksena on suunnitelma vastaanottopisteiden yhdistämisestä. Toimeksiantaja hyödynsi opinnäytetyöstä saatavaa tietoa päätöksenteossa ja budjetoinnissa.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tutkimusta. Tietoja kerättiin haastattelemalla kahta logistiikan työntekijää ja havainnoimalla prosesseja tehtaalla. Lisäksi yrityksen raporteista ja järjestelmistä saatiin tietoja tutkimuksen laskennalliseen osuuteen.
Kehittämisprojekti aloitettiin analysoimalla nykyisiä vastaanottoprosesseja sekä niiden haasteita. Haasteista suurin oli vastaanottoprosessien erilaisuus. Yhdistämistä varten prosessi täytyy yhtenäistää, jotta yksi vastaanotto onnistuu tehokkaasti. Uuteen vastaanottopisteeseen tarvittavan henkilöstön ja pinta-alan määrän laskeminen toteutettiin olemassa olevien tietojen perusteella.
Tutkimuksen lopputuloksena saatiin optimimäärä henkilöstöä uudelle pisteelle, joka on viisi työntekijää. Kiireellisinä aikoina pisteellä tulisi olla yksi tai kaksi lisähenkilöä tehokkuuden säilyttämiseksi. Pinta-alasta tulos oli, että kun nykyiset pinta-alat lasketaan yhteen uudella pisteellä tilaa, olisi lavojen jälkeen noin 250 m2. Tutkimuksen perusteella uusi piste ei tarvitse näin paljoa tilaa, joten pinta-alaa vapautuu tuotannon käyttöön. Yhdistetyn vastaanottopisteen tarkka neliömäärä määräytyy vasta layoutsuunnittelun tuotoksena.
Resurssien keskittämisen myötä uudesta vastaanottopisteestä tulee tehokkaampi kokonaisuus kuin nykyisestä. Opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin onnistuneesti, kun lopputuloksena on suunnitelma vastaanottopisteiden yhdistämisestä. Toimeksiantaja hyödynsi opinnäytetyöstä saatavaa tietoa päätöksenteossa ja budjetoinnissa.