Tehohoitopotilaan kuormitustekijät sairaalassa ja sairaalassa olon jälkeen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tehohoitopotilaan kuormitustekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa kattavasti luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kuormitustekijöistä, jota voidaan mahdollisesti käyttää opetusmateriaalina.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työhön valittiin kahdeksan tutkimusta. Tutkimuksista neljä oli englanninkielisiä ja neljä suomenkielisiä. Aineistoa kerättiin neljästä eri tietokannasta ja lisäksi tehtiin manuaalihakuja. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tuloksista muodostui kolme teemaa, jotka olivat tehohoidon aikaiset fyysiset kuormitustekijät, tehohoidon aikaiset psyykkiset kuormitustekijät sekä potilaan psyykkiset kuormitustekijät tehohoitojakson jälkeen.

Opinnäytetyön tuloksissa fyysisistä kuormitustekijöistä tuli eniten esille se, kuinka potilasta kuormittaa olla kiinni erilaisissa johdoissa ja letkuissa. Psyykkisistä kuormitustekijöistä taas tuli ilmi se, kuinka potilaat turhautuvat ja kokevat stressiä siitä, etteivät kykene kommunikoimaan eivätkä tule näin ymmärretyiksi. Tehohoitojakson jälkeen isoimpia potilaan kuormitustekijöitä on masennus- ja ahdistusoireet, uniongelmat ja yleisesti psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tehohoito kuormittaa potilasta niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Tehohoito kuormittaa potilasta myös pitkään hoitojakson päätyttyä, jonka vuoksi potilaat hyötyvät pitkästä seurannasta tehohoitojakson jälkeen. Jatkossa tehohoidon henkilökunnalle voisi antaa koulutusta kiinnittämään enemmän huomiota potilaan psyykkiseen hyvinvointiin, jonka avulla voitaisiin ehkäistä tehohoidon jälkeisiä kuormitustekijöitä.