Huoltajien lapsiinsa kohdistama taloudellinen väkivalta nuorten aikuisten keskuudessa
Heikkilä, Viima (2023)
Heikkilä, Viima
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101227392
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101227392
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten huoltajien lapsiinsa kohdistama taloudellinen väkivalta näyttäytyi nuorten aikuisten keskuudessa. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa ja tietoisuutta tästä heikosti tunnetusta ja tutkitusta ilmiöstä. Opinnäytetyössä toteutettu kyselytutkimus sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia piirteitä. Kyselyä levitettiin kolmessa eri talousaiheisessa Facebook-ryhmässä. Opinnäytetyön kohderyhmä on 18–28-vuotiaat nuoret aikuiset.
Kyselyyn tuli 81 vastausta, joista 67 analysoitiin Tixel-sovelluksella. Kyselyyn vastanneista 45 eli 67 % oli kokenut huoltajansa taholta ainakin kerran vähintään yhtä taloudellisen väkivallan muotoa. Yleisimpiä taloudellisen väkivallan muotoja oli tavaroiden rikkominen tarkoituksella tai tunteiden vallassa, olennaisen taloudelliseen tilanteeseen liittyvän tiedon salaaminen ja huoltajan väkivaltainen käytös vastaajan toista huoltajaa tai huoltajan (entistä) kumppania kohtaan. Harvinaisimpia taloudellisen väkivallan muotoja oli lainan, luottokorttiostosten tai osamaksujen ottaminen lapsen nimiin sekä erilaisten palveluiden tai tuotteiden salaa tilaaminen tai ostaminen lapsen tiedoilla. Taloudellista väkivaltaa kokeneilla oli muita hieman todennäköisemmin yksi huoltaja ja aiempi asiakkuus lastensuojelussa. Lisäksi heidän huoltajansa olivat todennäköisemmin eronneet vastaajan ollessa alaikäinen.
Tässä opinnäytetyössä taloudellinen väkivalta näyttäytyi poikkeuksellisen yleisenä ilmiönä. Tutkimuksen tuloksia ei toisaalta voi yleistää, mutta tarve jatkotutkimukselle on selkeä. Olisi hyödyllistä esimerkiksi kartoittaa ilmiötä laadullisesti ja erilaisten taustamuuttujien vaikutusta väkivallan esiintymiseen laajemmin.
Kyselyyn tuli 81 vastausta, joista 67 analysoitiin Tixel-sovelluksella. Kyselyyn vastanneista 45 eli 67 % oli kokenut huoltajansa taholta ainakin kerran vähintään yhtä taloudellisen väkivallan muotoa. Yleisimpiä taloudellisen väkivallan muotoja oli tavaroiden rikkominen tarkoituksella tai tunteiden vallassa, olennaisen taloudelliseen tilanteeseen liittyvän tiedon salaaminen ja huoltajan väkivaltainen käytös vastaajan toista huoltajaa tai huoltajan (entistä) kumppania kohtaan. Harvinaisimpia taloudellisen väkivallan muotoja oli lainan, luottokorttiostosten tai osamaksujen ottaminen lapsen nimiin sekä erilaisten palveluiden tai tuotteiden salaa tilaaminen tai ostaminen lapsen tiedoilla. Taloudellista väkivaltaa kokeneilla oli muita hieman todennäköisemmin yksi huoltaja ja aiempi asiakkuus lastensuojelussa. Lisäksi heidän huoltajansa olivat todennäköisemmin eronneet vastaajan ollessa alaikäinen.
Tässä opinnäytetyössä taloudellinen väkivalta näyttäytyi poikkeuksellisen yleisenä ilmiönä. Tutkimuksen tuloksia ei toisaalta voi yleistää, mutta tarve jatkotutkimukselle on selkeä. Olisi hyödyllistä esimerkiksi kartoittaa ilmiötä laadullisesti ja erilaisten taustamuuttujien vaikutusta väkivallan esiintymiseen laajemmin.