Vaikuttaako lypsymenetelmä rotujen välisiin eroihin? Aineistotutkimus ayrshiren ja holsteinin tuotos- ja terveysominaisuuksien eroista eri lypsymenetelmillä

Abstract

Hyvä kannattavuus on yksi maidontuotantotilan toiminnan kulmakivistä. Kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, mutta pääasiallisesti suurimpana tulonlähteenä tiloilla on tuotettu maito. Holstein on ollut Suomen yleisin lypsykarjarotu vuodesta 2018 lähtien. Holsteinin suosio lienee korkean tuotoksen ansiota, mutta tilastojen valossa ayrshirella on paremmat pitoisuudet, ja se on terveempi sekä kestävämpi rotu.

Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa maidontuotannon kannattavuutta sekä edistää monimuotoisuutta ja kestävyyttä maidontuotannossa. Tarkoituksena oli selvittää, onko lypsymenetelmällä vaikutusta ayrshiren ja holsteinin tuotos- ja terveysominaisuuksien eroihin. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Faba osuuskunta. Faba osuuskunnan omistavat suomalaiset kotieläinyrittäjät, ja se tarjoaa palveluita ja tuotteita tuottavuuden parantamiseen, kuten eläinaineksen kehittämiseen, lisääntymiseen ja terveyteen.

Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia eli määrällisiä menetelmiä hyödyntäen tuotosseurannan ja terveystarkkailun aineistoa vuosilta 2017–2021. Aineistossa oli mukana ayrshiresta ja holsteinista koostuvia sekakarjoja. Tutkimuksessa vertailtiin rotujen ominaisuuksia ensin automaattilypsyssä sekä asema- ja putkilypsyssä, minkä jälkeen tarkasteltiin, vaikuttiko lypsymenetelmä ominaisuuksien eroihin. Tutkittavat ominaisuudet olivat 305 pv:n tuotos, EKM-tuotos, rasva- ja valkuaispitoisuus, solupitoisuus sekä asetonitaudin, poikimahalvauksen ja utaresairauksien esiintyminen.

Tulosten perusteella holsteinin maitotuotos oli odotetusti korkeampi ja ayrshiren pitoisuudet paremmat. Lypsymenetelmä vaikutti 305 pv:n tuotoksen, EKM-tuotoksen ja rasvapitoisuuden osalta rotujen välisiin eroihin. Rotujen maitotuotosten erot olivat huomattavasti suuremmat automaattilypsyssä kuin muilla lypsymenetelmillä. Rasvapitoisuuden osalta erot olivat suuremmat muilla lypsymenetelmillä. Lypsymenetelmällä ei sen sijaan näyttänyt olevan vaikutusta valkuaispitoisuuden, solupitoisuuden ja sairauksien esiintymisten eroihin.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytännön kehittämistyössä kaikilla lypsykarjatiloilla. Erityisesti tuloksista hyötyvät investoivat tilat, joilla eläinmäärä kasvaa ja lypsymenetelmä mahdollisesti vaihtuu. Jatkossa rotujen välisiä eroja voisi tutkia huomioimalla myös ruokinnalliset ja taloudelliset tekijät. Tutkimuksen tuloksiin vaikutti hyvin todennäköisesti se, että aineisto koostui sekakarjoista. Olosuhteilla ja optimaalisella ruokinnalla voidaan vaikuttaa erittäin paljon lehmän geneettisen potentiaalin esilletuloon. Tarpeiltaan erilaiset ayrshire ja holstein pääsisivätkin todennäköisesti näyttämään potentiaalinsa parhaiten silloin, kun olosuhteet ovat juuri kyseiselle rodulle sopivat.