Marginaalissa elävien isien ryhmätoiminnan tarve Tampereella
Riihimäki, Jonna; Salonen, Anna-Kreetta (2023)
Riihimäki, Jonna
Salonen, Anna-Kreetta
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110228485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110228485
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko Tampereella tarpeeksi isä- tai isä-lapsiryhmiä, millaisia ryhmiä on jo olemassa, kuinka niissä on huomioitu isien erilaiset elämäntilanteet ja perhesuhteet sekä kuinka isiä osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Opinnäytetyön tulokset annetaan Tampereen A-Kilta ry:n käyttöön. Tampereen A-Kilta ry tarjoaa päihteisiin liittyvää tukea, neuvontaa ja ohjausta. Se tarjoaa apua sekä päihderiippuvaiselle että hänen läheisilleen.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, johon vastasivat niin isäryhmien vetäjät kuin yksittäiset isät. Kyselyt ryhmien vetäjille ja iseille olivat hieman erilaiset mutta samanteemaiset. Kyselytutkimus tehtiin täysin anonyymisti ja vastaukset koottiin yhteen käyttäen Google Forms -pohjaa. Kyselyt lähetettiin ryhmien vetäjille sähköpostitse ja he välittivät ryhmissä käyneille isille linkin kyselyyn. Yksittäisiltä iseiltä saatiin vastauksia myös olemassa olevan äiti-lapsiryhmän äitien kautta heidän puolisoiltaan. Vastauksista koottiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että isille ei ole Tampereella riittävästi ryhmiä ja jo olemassa oleviin ryhmiin voi olla haastavaa löytää, varsinkin jos kyseessä on marginaalissa elävä isä, jolla ei ole kontakteja palveluihin. Niin ammattilaisten kuin isien vastauksista huomaa jo olemassa olevien ryhmien toiminnan vajavaisuuksia. Tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että ryhmätoimintaa pitäisi lisätä ja tukimuotoihin kiinnittää huomiota.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, johon vastasivat niin isäryhmien vetäjät kuin yksittäiset isät. Kyselyt ryhmien vetäjille ja iseille olivat hieman erilaiset mutta samanteemaiset. Kyselytutkimus tehtiin täysin anonyymisti ja vastaukset koottiin yhteen käyttäen Google Forms -pohjaa. Kyselyt lähetettiin ryhmien vetäjille sähköpostitse ja he välittivät ryhmissä käyneille isille linkin kyselyyn. Yksittäisiltä iseiltä saatiin vastauksia myös olemassa olevan äiti-lapsiryhmän äitien kautta heidän puolisoiltaan. Vastauksista koottiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että isille ei ole Tampereella riittävästi ryhmiä ja jo olemassa oleviin ryhmiin voi olla haastavaa löytää, varsinkin jos kyseessä on marginaalissa elävä isä, jolla ei ole kontakteja palveluihin. Niin ammattilaisten kuin isien vastauksista huomaa jo olemassa olevien ryhmien toiminnan vajavaisuuksia. Tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että ryhmätoimintaa pitäisi lisätä ja tukimuotoihin kiinnittää huomiota.