Geronteknologian mahdollisuudet etäomaishoidossa

Abstract

Kehittämistyön tausta ja tarkoitus: Väestö ikääntyy ja työssäkäyvien osuus väestöstä vähenee. Samalla terveydenhuollossa suunnataan kotihoitoon kalliin laitoshoidon sijaan. Kotihoidossa omaisten apu on keskeisessä roolissa. Omaiset asuvat nykypäivänä yhä etäämpänä hoivaa tarvitsevasta läheisestään ja toimivat siis usein etäomaishoitajina. Jotta etäomaishoitajia voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan uusia toimintamalleja ja -tapoja, joissa teknologia voisi olla keskeisessä roolissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten geronteknologiaa voitaisiin hyödyntää etäomaishoidossa ja sen haasteissa. Kehittämistehtävinä oli tuottaa tietoa etäomaishoitoon suunnatun geronteknologian kehittämisen ja sen käytön yleistymisen tueksi, selvittää etäomaishoitajien ja alan asiantuntijoiden näkemyksiä geronteknologian mahdollisuuksista etäomaishoidossa sekä luoda asiakaslähtöinen geronteknologiatoimintaehdotus etäomaishoidon tueksi. Opinnäytetyö kuuluu osana Metropolian Health Sens–hankkeeseen ja tehtiin osin yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pollin kanssa. Aineisto ja menetelmät: Tämä opinnäytetyö oli toteuttamistavaltaan tutkimuksellinen kehittämistyö. Tutkimusotteeltaan työ oli kvalitatiivinen ja metodologialtaan osin sekä toiminnallinen että konstruktiivinen. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla etäomaishoitajia sekä etäomaishoidon ja hyvinvointiteknologian asiantuntijoita. Tutkimusmenetelminä käytettiin avoimia haastatteluja sekä ryhmäkeskustelua. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Lisäksi tutkimuksessa tuotettiin produktiona esite sekä innovoitiin toimintaehdotuksia. Tulokset ja päätelmät: Tuloksena voitiin todeta, että geronteknologia ja etäomaishoito ovat ilmiöinä vielä melko tuntemattomia. Ilmiöt tarvisevat yhteiskunnallistakin huomiota ja tukea, jotta niitä voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Etäomaishoitajuudessa on paljon haasteita, joissa geronteknologia voisi auttaa. Suurimmiksi tällaisiksi haasteiksi mainittiin turvallisuuden ja pärjäämisen takaaminen etäältä sekä tiedonsaanti ikääntyneestä ja hänen hoidostaan. Haasteiksi teknologian käyttöön liittyen nähtiin hoidettavan negatiivinen asenne teknologiaa kohtaan, kiire, sekä se, että tietoa erilaisista laitteista ei ole helposti ja keskitetysti saatavilla. Tuloksena yhteen tutkimustehtävään liittyen tutkijat loivat esitteen kotihoivan tueksi soveltuvista geronteknologisista laitteista. Esitettä käytettiin haastattelujen tukena ja se annettiin Pollin käyttöön. Tietoperustan, esitteen sekä haastatteluista saadun tiedon avulla tutkijat kehittivät kaksi toimintaehdotusta; mobiilipäätteille ladattava geronteknologinen sovellus sekä geronteknologialainaamo. Geronteknologisen sovelluksen avulla voitaisiin välittää tietoa ikääntyneen hyvinvoinnista tai terveydentilasta muun muassa ”sähköisen reissuvihon” tai kuvapuhelun avulla. Sovellus pyrittäisiin yhdistämään myös kotisairaanhoitoon, jolloin etäomaishoitaja voisi osallistua hoitoneuvotteluihin. Geronteknologialainaamon ideana taas on keskitetty tieto gerontologisista laitteista, sekä laitteiden kokeileminen, lainaaminen sekä ostaminen. Tulosten hyödyntäminen: Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää nyt ja tulevaisuudessa etäomaishoitajien tukemisessa sekä uusia geronteknologisia laitteita sekä ratkaisuja suunniteltaessa. Esitettä voi hyödyntää omaishoidon parissa - arviointien mukaan esite toimi hyvin oven avaajana geronteknologian maailmaan. Geronteknologialainaamo-toimintaehdotuksen hyödyntäminen lisäisi geronteknologian tunnettuutta sekä käyttöä ja tarjoaisi täten tukea myös sen käyttöönottoon etäomaishoidossa. Geronteknologisen sovelluksen avulla voitaisiin helpottaa reaaliaikaisen tiedon kulkua ikääntyneen, etäomaishoitajan sekä kotihoidon kesken.

Backround and purpose: The population is aging and the proportion of the population at work is reducing. At the same time elderly care is directed to home care instead of costly institutional care. Family members have a key role in this informal home care. An increasing number of relatives today live further away from the elderly and thus act as long-distance caregivers. To support the long-distance caregivers in their duty, it is necessary to develop new approaches and operational models in which technology could have an important role: they could help to decrease the burden of caring. The purpose of this study was to get information about gerontechnology´s possibilities in long-distance caregiving. Developmental tasks were to produce information to support the development and use of gerontechnology in long-distance caregiving, to find out the experts and long-distance caregivers view of gerontechnology´s opportunities and to create new customer-oriented functional models to support long-distance caregiving via technology. The study was a part of Metropolia´s Health Sens project and was made partly in collaboration with Association of Carers in Helsinki and Vantaa, Polli. Materials and methods: This thesis was a research and development project. The research was qualitative and the methodology partly functional and partly constructive. In the empirical part of this project open interviews and group discussions of long-distance caregivers and specialists in these fields were used as research methods. Interview topics included interviewee´s needs, ideas and opinions about the gerontechnology´s possibility to assist long-distance caregiving. The data was analyzed by using inductive content analysis. The functional part was to produce a brochure.The constructive part was based on the theoretical and empirical information as well as the brochure. In this part new customer-driven gerontechnology and long distance caregiving related functional models and guidelines were innovated. Results and Conclusions: The researchers found out that both gerontechnology and long-distance caregiving are relatively unknown phenomena in today´s society. Both phenomena need more attention and encouragement from society, so that they could be utilized in the best possible way. Long-distance caregivers face many challenges where technology could help: how to secure the safety of the elderly from a distance and how to get more information about his or her care. The practical challenges of using technology are the negative perception of the elderly towards technology, lack of time and that the information of different devices is not easily available. As one result of development task researchers created a brochure to provide current information for long-distance caregivers about different gerontechnological devices suitable for home care. The data collected during this project; the theoretical base, the brochure and interviews allowed the researchers to innovate two functional models and guidelines. These were the gerontechnology application and the gerontechnology library. Gerontechnology application would be downloadable to a smartphone or a tablet device and would transfer information concerning the elderly´s health and wellbeing via so called electronic guest book or video phone. The application is aiming to be combined with the home health care, allowing the long-distance caregiver to participate in treatment discussions from a distance. The idea of gerontechnology library is an organized source of information about gerontechnology devices, where people could also try these devices out and buy or borrow them. Utilisation of the results: The results of this developmental research can be used now and in the future to support long-distance caregivers and also to develop new gerontechnology devices and applications. The brochure can be used in informal care. According to the evaluations it worked well as a door-opener to the world of gerontechnology. Implementing the gerontechnology library would increase awareness and use of gerontechnology devices in long-distance caregiving. The gerontechnology application could be used to facilitate real-time information flow between the elderly person, home care, and the long-distance caregiver.