Journalistic use of augmented reality

Abstract

Koska lisätyn todellisuuden (augmented reality, AR) käyttöönotto uutistoimituksissa on vielä varhaisessa vaiheessa, tässä tutkimuksessa haluttiin tutkia sitä, miten lisättyä todellisuutta käytetään tällä hetkellä, mitkä ovat sen hyvät ja huonot puolet ja miksi toimituksen kannattaisi tehdä lisätyn todellisuuden sisältöä. Tavoitteena oli myös pohtia lisätyn todellisuuden sisällön tuottamisen ja julkaisemisen eettisiä kysymyksiä. Näitä tutkimuskysymyksiä lähestyttiin kirjallisuuskatsauksella ja puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimuksen tavoite oli kerätä ja arvioida tietoa sekä kokemuksia siitä, millä työvälineillä, taidoilla ja käytännöillä lisätyn todellisuuden sisältöjä voitaisiin toteuttaa sanomalehti Aamulehdessä. Näitä kysymyksiä tutkittiin Aamulehden lisätyn todellisuuden pilottihankkeella. Aamulehden ammattilaiset arvioivat pilottihankkeen lopputulosta fokusryhmähaastattelussa.

Uutisyhtiölle voi olla mielenkiintoista ja hyödyllistä tutustua uusiin teknologioihin. Lisätty todellisuus on yksi teknologisista kehitysaskelista, joiden nähdään olevan hyvä keino herättää yleisöjen mielenkiinto. Tämä tutkimus korosti, että on mahdollista tehdä journalistista lisätyn todellisuuden sisältöä. Lisätty todellisuus voi olla työkalu, jolla erottua joukosta, kiinnittää käyttäjien huomio ja luoda immersiivistä sisältöä. Toisaalta lisätyn todellisuuden sisällöille on erityisiä vaatimuksia. Se vaatii vau-efektin ja ainutlaatuista sisältöä, jotta lopputulos on vaivannäön arvoinen. Teknologian tulee tukea sisältöä ja päinvastoin. Lisätyn todellisuuden sisällön julkaiseminen on yksi huomionarvoisista kysymyksistä. Jos uutismedian oma alusta ei tue lisätyn todellisuuden julkaisua, sisältöä voi julkaista ulkopuolisella alustalla. Ulkopuolisella alustalla julkaiseminen vaatii perusteltuja syitä. Myös eettinen puoli on hyvä ottaa huomioon, kun lisätyn todellisuuden sisältöjä tehdään. Esimerkiksi lisätyn todellisuuden käyttö vaatii modernin laitteen ja hyvän internetyhteyden, mikä voi sulkea osan käyttäjistä ulkopuolelle.

Kun lisätyn todellisuuden sisältöjä tehdään journalismin kontekstissa, se asettaa sisällölle samoja vaatimuksia totuudesta kuin muullekin journalistiselle sisällölle. Tulevaisuudessa voi tulla tarve kehittää journalismin eettisiä ohjeita erityisesti uusien teknologioiden näkökulmasta. Sisältöjen ideoimista toimituksissa voidaan tulevaisuudessa kehittää visuaalisuuden näkökulmasta. Yksi lisätyn todellisuuden sisältöjen tekemisen haasteista Aamulehdessä voi olla huomata potentiaaliset aiheet, joihin sisällöt sopisivat. Tarvitaan enemmän esimerkkejä lisätyn todellisuuden sisällöistä, jotta uudesta teknologiasta tulee osa uutistoimituksen arkea. Helppokäyttöinen kirjasto sisältöjen konsepteista ja käytettävissä olevista teknologioista voisi helpottaa ideointia.

As the implementation of augmented reality (AR) in newsrooms is still in its early stages, this research was motivated to examine how AR is currently used, what seem to be its benefits or disadvantages, and what would be the reasons for a newsroom to start creating content with AR. The objective was also to consider the ethical dilemmas that are faced with producing and publishing AR content. All these research questions were studied with literary review and semi-structured interviews. The aim of the research was to gather and evaluate information and experiences of the tools, skills and practices needed in producing AR content in Aamulehti. This was studied with a pilot project of AR content in Aamulehti. The result of this development project was evaluated by professionals from Aamulehti with a focus group interview.

New technologies can be an interesting and beneficial field for news media companies to examine. AR is one of the technological advancements that are seen as a potential way to engage audiences. This research highlights that there are possibilities to create journalistic AR content. AR can be a tool for standing out, engaging users, and creating immersive content. On the other hand, there are demands for the AR content. It needs to have a wow effect and special content so that the extra effort put into it is worthwhile. The technology should support the content and vice versa. Publishing the AR content is yet another major question. If the news media company’s own platform does not support AR content, AR can be published on outsider’s platform. The reasons to use other platforms need to be justified. The ethical side of AR content needs also to be considered when creating content. For example AR needs modern devices and good internet connections to work and this can exclude some users.

When used in journalistic context, AR content has the same requirements of truthfulness as any other journalistic piece. In the future there may be a need for specific rules and demands considering new technologies in journalism’s ethical codes. The process of creating ideas for journalistic content in newsrooms can be developed further from the visual point of view. One of the possible difficulties of design AR content in Aamulehti is to notice potential subjects. More examples of AR content are needed to implement the new tool in the everyday workflow. An easy to use library of story concepts and technologies could help to create new ideas.