Sidosryhmäyhteistyö osana nuorisotyön turvallisuussuunnittelua
Helenius, Riikka (2014)
Lataukset:
Helenius, Riikka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102014841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102014841
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan nuorisotyön ja poliisin välistä sidosryhmäyhteistyötä osana nuorisotyön turvallisuussuunnittelua.
Työssä selvitettiin, kyselylomakkeiden avulla, onko nuorisotyöntekijöillä ja/tai poliiseilla kysymättömiä kysymyksiä liittyen sidosryhmäyhteistyöhön. Samalla kysyttiin miksi kysymättömät kysymykset ovat merkittäviä vastaajien mielestä. Kyselyillä selvitettiin minkä tahojen kanssa sidosryhmäyhteistyötä tehdään sekä hyviä ja huonoja käytänteitä sidosryhmäyhteistyössä. Esimerkkinä sidosryhmäyhteistyön käytänteistä käytettiin nuorisotyön ja poliisin välistä toimintaa Jokelan koulusurmien jälkeen. Opinnäytetyö on tilaustyö Tuusulan kunnan nuorisopalveluilta.
Teoriaosuudessa tarkastellaan pelkoa, turvallisuuskulttuurin muutosta, sidosryhmäyhteistyötä sekä erilaisia menetelmiä, joita kriisitilanteissa yleisesti käytetään. Teoriaosuudessa kerrotaan lyhyesti tuusulalaisista paikallisista käytänteistä eli mitä konkreettisesti tehtiin Jokelan koulusurmien jälkeen. Teoriaosuus perustuu aihetta koskeviin kirjallisuus- ja internetlähteisiin sekä Jokelan koulusurmien tutkijalautakunnan raporttiin. Tutkimusaihetta syvennettiin kyselyillä, jotka lähetettiin nuorisotyön ammattilaisille Uudellamaalla sekä Lounais-Suomessa. Poliisien vastaukset ovat Itä-Uudenmaan ja Lounais-Suomen poliisilaitoksien poliiseilta, joiden kanssa nuorisotyöntekijät ovat sidosryhmäyhteistyötä tehneet. Lisäksi kyselyyn vastasivat oppilaitosten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Lounais-Suomen alueelta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan sidosryhmäyhteistyötä pidetään tärkeänä, mutta resursseja sen tehokkaaseen ja laadukkaaseen tekemiseen riittämättöminä. Kysymättömissä kysymyksissä tulee ilmi se, ettei toisen toimijan toimintatapoja tunneta riittävästi. Toimintatapojen tuntemattomuus aiheuttaa tietämättömyyttä ja se taas vaikuttaa toimijoiden turvallisuuden tunteeseen heikentävästi.
Työssä selvitettiin, kyselylomakkeiden avulla, onko nuorisotyöntekijöillä ja/tai poliiseilla kysymättömiä kysymyksiä liittyen sidosryhmäyhteistyöhön. Samalla kysyttiin miksi kysymättömät kysymykset ovat merkittäviä vastaajien mielestä. Kyselyillä selvitettiin minkä tahojen kanssa sidosryhmäyhteistyötä tehdään sekä hyviä ja huonoja käytänteitä sidosryhmäyhteistyössä. Esimerkkinä sidosryhmäyhteistyön käytänteistä käytettiin nuorisotyön ja poliisin välistä toimintaa Jokelan koulusurmien jälkeen. Opinnäytetyö on tilaustyö Tuusulan kunnan nuorisopalveluilta.
Teoriaosuudessa tarkastellaan pelkoa, turvallisuuskulttuurin muutosta, sidosryhmäyhteistyötä sekä erilaisia menetelmiä, joita kriisitilanteissa yleisesti käytetään. Teoriaosuudessa kerrotaan lyhyesti tuusulalaisista paikallisista käytänteistä eli mitä konkreettisesti tehtiin Jokelan koulusurmien jälkeen. Teoriaosuus perustuu aihetta koskeviin kirjallisuus- ja internetlähteisiin sekä Jokelan koulusurmien tutkijalautakunnan raporttiin. Tutkimusaihetta syvennettiin kyselyillä, jotka lähetettiin nuorisotyön ammattilaisille Uudellamaalla sekä Lounais-Suomessa. Poliisien vastaukset ovat Itä-Uudenmaan ja Lounais-Suomen poliisilaitoksien poliiseilta, joiden kanssa nuorisotyöntekijät ovat sidosryhmäyhteistyötä tehneet. Lisäksi kyselyyn vastasivat oppilaitosten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Lounais-Suomen alueelta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan sidosryhmäyhteistyötä pidetään tärkeänä, mutta resursseja sen tehokkaaseen ja laadukkaaseen tekemiseen riittämättöminä. Kysymättömissä kysymyksissä tulee ilmi se, ettei toisen toimijan toimintatapoja tunneta riittävästi. Toimintatapojen tuntemattomuus aiheuttaa tietämättömyyttä ja se taas vaikuttaa toimijoiden turvallisuuden tunteeseen heikentävästi.