God vård av åldrande diabetiker på servicehus : kvalitativ litteraturstudie

Abstract

Denna studie är ett beställningsarbete för Servicehuset Rudolf i Helsingfors. Problemställningen är hur man kan främja diabetikernas vård på servicehus, och vilka kunskaper personalen borde ha för att kunna ge god diabetesvård. Studien är en kvalitativ litteraturstudie och det insamlade materialet har analyserats med hjälp av kvalitativ innehållsanalys och kategorisering.

Den teoretiska referensramen grundar sig på Helena Leino-Kilpis avhandling (1990) om god vård, samt Simone M. Roachs teori (2002) om hur sjukskötaren visar omsorg. Arbetet är skrivet med sjukskötarperspektiv. Det innefattar litteratur och den uppdaterade Käypä hoito -rekommendationen om diabetiker och deras vård, vilka har använts som bakgrundsinformation. Det har också analyserats 14 forskningsartiklar. Det relevanta innehållet i artiklarna har delats i fyra kategorier: vård och uppföljning, livskvalitet hos äldre, förebyggande av komplikationer och hälsofrämjande åtgärder. Litteratur och forskning har sedan jämförts med varandra. Det har konstaterats att målsättningarna för diabetesvård av äldre diabetiker är desamma både i litteratur och i forskning. Dessa är regelbundna hälsokontroller, förebyggande och vård av komplikationer, samt att behålla symptomfriheten och stödja funktionsförmågan hos den äldre för att främja livskvaliteten. Regelbundna hälsokontroller inkluderar glukosnivån, lipiderna, blodtrycket, BMI:n, mängden motion, fötternas hälsostatus och den kognitiva kapaciteten. Av dessa kan man få en uppfattning hur lyckad diabetesvården är.

Vårdaren skall, i mån av möjlighet, inkludera den äldre i diskussioner och beslut som gäller hälsan och diabetesvården. Vårdaren skall utgå från patientens resurser och behov i vården och granskningen av resultat. Som diabetologerna Markku Saraheimo och Tapani Rönnemaa (2011) konstaterar, kräver diabetesvården aktiv handling för att lyckas.

Tämä opinnäytetyö on kirjoitettu tilaustyönä Helsingissä sijaitsevalle Palvelutalo Rudolfille. Tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka palvelutalossa asuvien diabeetikkojen hoitoa voisi parantaa, ja mitä tietoja ja taitoja hoitohenkilökunnalla tulisi olla. Työ on kvalitatiivinen kirjallisuuskatsaus, joka on tehty kvalitatiivisen sisältöanalyysin ja kategorisoinnin avulla.

Teoreettinen viitekehys perustuu Helena Leino-Kilven väitöskirjaan (1990) hyvästä hoidosta, sekä Simone M. Roachin teoriaan (2002) sairaanhoitajan huolenpidosta. Työ on kirjoitettu sairaanhoitajan näkökulmasta ja siinä on käytetty taustatietona kirjallisuutta sekä päivitettyä Käypä hoito -suositusta diabeteksesta. Lisäksi on analysoitu 14 tutkimusartikkelia. Artikkelien oleellinen sisältö on jaettu neljään kategoriaan: hoito ja seuranta, ikääntyvien elämänlaatu, komplikaatioiden estäminen ja hoito, sekä terveyttä edistävät toimenpiteet. Kirjallisuutta ja tutkimusartikkeleita on sen jälkeen verrattu keskenään. Vertailun tuloksena voidaan todeta, että ikääntyvien diabeteksen hoidon tavoitteet ovat samat sekä kirjallisuudessa että tutkimuksissa. Näitä ovat säännölliset terveystarkastukset, komplikaatioiden estäminen ja hoito, sekä oireettomuuden ylläpitäminen ja ikääntyvän diabeetikon toimintakyvyn tukeminen elämänlaadun parantamiseksi. Säännöllisiin terveystarkastuksiin kuuluu verensokeritaso, veren rasva-arvot, verenpaine, painoindeksi, liikunnan määrä, jalkojen terveydentila ja kognitiivinen kapasiteetti. Näistä saa käsityksen, kuinka onnistunut diabeteksen hoito on.

Hoitajan tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa diabeetikko mukaan keskusteluihin ja päätöksiin, jotka liittyvät hänen terveyteensä ja diabeteksen hoitoon. Hoidossa tulee aina olla lähtökohtana potilaan resurssit ja tarpeet. Kuten diabetologit Markku Saraheimo ja Tapani Rönnemaa (2011) toteavat, diabeteksen hoito vaatii aktiivista toimintaa onnistuakseen.

This study was written for Servicehouse Rudolf in Helsinki as a qualitative litterature study. The study aimed to find out how good care of diabetics can be promoted at a nursing home, and what knowledge and know-how personnel should have for this purpose. The study was written from a nurse’s perspective and by using qualitative content analysis and categories.

The theoretical frame of reference is based on Helena Leino-Kilpi’s master’s thesis (1990) on good care, as well as a theory by Simone M. Roach (2002) on how a nurse expresses care. The study includes litterature and updated information on diabetics and their health care, which have been used as background information. In addition, 14 research articles were analysed. The relevant contents in the articles were divided in four categories: health care and follow-up, quality of life, prevention of complications, and health promoting measures. Litterature and research were then compared. The goals for the care of elderly diabetics are the same both in litterature and research. They include regular health control, prevention and care of complications, maintaining good health and lack of symptoms, as well as supporting the functioning ability that the elderly have, in order to promote their quality of life. Regular health controls include glucose levels, lipids, blood pressure, BMI, the amount of exercise, health status of the diabetic’s feet and cognitive capacity. With these markers it is possible to get an understanding how good the diabetes care is.

Health personnel shall, within what is possible, include the elderly in discussions and decisions about their health and diabetes care. They shall always consider patients’ resources and needs when taking care of them and evaluating the results. As Markku Saraheimo and Tapani Rönnemaa (2011), two Finnish diabetes specialists express it; diabetes care requires active work in order to succeed.