En kris kan vara vad som helst: en kvalitativ studie om professionellas bemötande av kriser och trauman inom mental- och missbrukarvården

Abstract

Examensarbetets titel ”En kris kan vara vad som helst” är ett uttryck som beskriver såväl utmaningen i att förbereda sig för något okänt, samt hur olika kriser kan vara. Att bemöta klienter i kris eller med trauman, innebär att den professionella både påverkar och påverkas. Syftet med examensarbetet var att undersöka socionomers beredskap att bemöta klienters kriser eller trauman inom mental- och missbrukarvården, samt att kartlägga upplevelsen av att vara förberedd på svåra eller oväntade situationer i arbetet.

Teoridelen består av en översikt om det professionella och empatiska förhållningssättet, om krisstöd samt en traumamedveten omsorg. Vi beskriver vad empatitrötthet, kriser, trauman och sekundärtrauma kan innebära för individen och organisationen. Vi relaterar till relevant lagstiftning och styrdokument, riktlinjer och yrkesetiska värderingar som berör ämnet.

Examensarbetets undersökning har genomförts med en kvalitativ forskningsmetod och data har samlats in genom kvalitativa forskningsintervjuer. Socionomer som arbetar inom mental- och missbrukarvården i Österbotten har intervjuats. Vi har undersökt hur socionomutbildningen förbereder den professionella, arbetsplatsens stöd, vilka metoder som används i bemötandet, samt hur den professionella påverkas av arbetet och återhämtningens betydelse.

Resultatet av undersökningen visar att socionomutbildningen ger de flesta en bred grund att stå på. Arbetserfarenhet ger den professionella mer säkerhet i bemötandet av svåra situationer i arbetet. De flesta använder ett empatiskt förhållningssätt. Arbetsgemenskapens stöd främjar välbefinnandet, liksom en balanserad livsstil stöder återhämtningen. Utmaningar som framkom berörde olika möjligheter till fortbildning och skolning, varierande kännedom om beredskap, brådska i arbetsvardagen och få tillfällen för naturlig avlastning.

Opinnäytetyön otsikko ”Kriisi voi olla mitä tahansa” on ilmaisu, joka kuvaa haastetta valmistautua johonkin tuntemattomaan ja sitä, kuinka erilaisia kriisit voivat olla. Asiakkaiden kriisien ja traumojen kohtaaminen tarkoittaa, että ammattilainen sekä vaikuttaa ja tulee vaikutetuksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sosionomien valmiutta kohdata asiakkaiden kriisit tai traumat mielenterveys- ja päihdehuollossa, sekä kartoittaa kokemuksia valmistautumisesta vaikeisiin tai odottamattomiin työtilanteisiin.

Teoriaosio koostuu ammatillisen ja empaattisen lähestymistavan, kriisiavun sekä traumatietoisen huolenpidon katsauksesta. Kuvailemme, mitä empatiaväsymys, kriisit, traumat ja toissijaiset traumat voivat merkitä yksilölle ja organisaatiolle. Nostamme esiin aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjausasiakirjoja, suuntaviivoja ja ammattieettisiä arvoja.

Opinnäytetyön tutkimus on toteutettu laadullisella tutkimusmenetelmällä ja tietoja on kerätty laadullisten haastattelujen kautta. Mielenterveys- ja päihdehuollossa työskenteleviä sosionomeja Pohjanmaalla on haastateltu. Tutkimuksessamme olemme selvittäneet, miten sosionomikoulutus valmistaa ammattilaista, työpaikan tukea, sekä mitä menetelmiä ammattilainen käyttää kohtaamisessa. Olemme tutkineet, miten työ vaikuttaa ammattilaiseen, sekä palautumisen merkitystä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sosionomikoulutus antaa useimmille laajan pohjan. Työkokemus tuo ammattilaiselle enemmän varmuutta vaikeiden työtilanteiden kohtaamisessa. Useimmat käyttävät empaattista lähestymistapaa. Työyhteisön tuki edistää hyvinvointia ja tasapainoinen elämäntapa tukee palautumista. Haasteisiin kuuluivat erilaiset koulutusmahdollisuudet, vaihteleva tietoisuus valmiudesta, työarjen kiire, sekä harvat mahdollisuudet luonnolliseen purkamiseen.

The title of the thesis “A crisis can be anything” is an expression that describes both the challenge of preparing for something unknown, as well as how different crises can be. Dealing with clients in crisis or with trauma means that the professional both influences and is affected. The aim of this thesis was to investigate the preparedness of social workers to respond to clients' crises or traumas in mental and substance abuse care, and to map the experience of being prepared for difficult or unexpected situations at work.

The theory part consists of an overview of the professional and empathic approach, crisis support and trauma-aware care. We describe what empathy fatigue, crises, trauma, and secondary trauma can mean for the individual and the organization. We highlight relevant legislation and governing documents, guidelines and professional ethical values that concern the subject.

The examination of the thesis has been carried out using a qualitative research method and the data have been collected through qualitative research interviews. Social workers who work in mental and substance abuse care in Ostrobothnia have been interviewed. We have examined how social welfare training prepares the professional, the workplace support, the methods used in the treatment, and how the professional is affected by the work and the importance of recovery.

The results of the survey show that social welfare education gives most people a broad foundation on which to stand. Work experience gives the professional more security in dealing with difficult situations at work. Most people use an empathetic approach. The support of the working community promotes well-being, as well as a balanced lifestyle supports recovery. Challenges that emerged concerned different opportunities for continuing education and training, varying awareness of preparedness, urgency in everyday work and few opportunities for natural relief.