Opiskelijapalaute osana oppilaitoksen laatujärjestelmää
Kokko, Jari (2014)
Kokko, Jari
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014093014327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014093014327
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa kehitettiin Rovaniemen kaupungin kansalaisopiston opiskelijapalautejärjestelmää. Tavoitteena oli parantaa opiskelijapalautteen hyödyntämistä opetuksessa. Tutkimusmenetelmänä oli konstruktiivinen tutkimus ja tutkimusongelmia lähestyttiin laadullisella otteella. Teemahaastattelujen ja opiskelijapalautteiden analysoinnin avulla selvitettiin palautteeseen vaikuttavat tekijät sekä opiskelijapalautejärjestelmien nykytilanne. Tutkimuksen tietoperusta avaa opiskelijapalautejärjestelmien kehityksen vaiheita ja esittelee erilaisia palautemuotoja. Yleisemmällä tasolla opiskelijapalautejärjestelmien toimintaa verrataan opetusorganisaatioiden laatujärjestelmiin.
Tietoperustan ja aineiston vertailu nosti esiin kysymyksen opiskelijapalautteen keräämisen suhteesta opetuksen laadun kehittämiseen. Opiskelijoiden tyytyväisyyden mittaamisen sijaan laadullisen palautteen monipuolinen hyödyntäminen voisi auttaa kehittämään opetuksen laatua. Ongelma on siinä, että nykyiset palautejärjestelmät toimivat yksisuuntaisesti, vaikka vuorovaikutus on kehityksen perusta. Opettajat ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa keräten tietoa opetuksensa kehittämiseksi. Tämän hiljaisen tiedon hyödyntäminen olisi avain opetuksen laadun järjestelmälliseen kehittämiseen. Lisäksi palautejärjestelmien toiminta ja tulokset pitäisi tehdä läpinäkyviksi. Tällä on suuri vaikutus motivaatioon, joka on yksi laadukkaan palautteen avaintekijöistä.
Nykymuotoisten palautejärjestelmien avulla kerätty tieto on määrällistä ja korostaa tilastollista merkitsevyyttä. Palautemenetelmiä kehittämällä, on mahdollista luoda laadullista palautetta keräävä järjestelmä, jossa palautteiden edustavuus korvaa määrän. Suhteellisen pienellä määrällä edustavaa ja laadukasta palautetta voidaan päästä tuloksiin, jotka jäävät ratkaisematta monimutkaisilla ja huippuunsa kehitetyillä palautelomakejärjestelmillä. Tutkimuksen tuloksena syntynyt normatiivinen malli toimii selväkielisenä oppaana opiskelijapalautteiden keräämiseen liittyvissä kysymyksissä ja se on yleistettävissä myös muiden opetusorganisaatioiden käyttöön. Opiskelijapalautteen keräämisellä on potentiaalia kehittää opetuksen laatua, mutta nykyisellään se hukataan määrällisessä tarkastelussa ja tulokset jäävät saavuttamatta.
Tietoperustan ja aineiston vertailu nosti esiin kysymyksen opiskelijapalautteen keräämisen suhteesta opetuksen laadun kehittämiseen. Opiskelijoiden tyytyväisyyden mittaamisen sijaan laadullisen palautteen monipuolinen hyödyntäminen voisi auttaa kehittämään opetuksen laatua. Ongelma on siinä, että nykyiset palautejärjestelmät toimivat yksisuuntaisesti, vaikka vuorovaikutus on kehityksen perusta. Opettajat ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa keräten tietoa opetuksensa kehittämiseksi. Tämän hiljaisen tiedon hyödyntäminen olisi avain opetuksen laadun järjestelmälliseen kehittämiseen. Lisäksi palautejärjestelmien toiminta ja tulokset pitäisi tehdä läpinäkyviksi. Tällä on suuri vaikutus motivaatioon, joka on yksi laadukkaan palautteen avaintekijöistä.
Nykymuotoisten palautejärjestelmien avulla kerätty tieto on määrällistä ja korostaa tilastollista merkitsevyyttä. Palautemenetelmiä kehittämällä, on mahdollista luoda laadullista palautetta keräävä järjestelmä, jossa palautteiden edustavuus korvaa määrän. Suhteellisen pienellä määrällä edustavaa ja laadukasta palautetta voidaan päästä tuloksiin, jotka jäävät ratkaisematta monimutkaisilla ja huippuunsa kehitetyillä palautelomakejärjestelmillä. Tutkimuksen tuloksena syntynyt normatiivinen malli toimii selväkielisenä oppaana opiskelijapalautteiden keräämiseen liittyvissä kysymyksissä ja se on yleistettävissä myös muiden opetusorganisaatioiden käyttöön. Opiskelijapalautteen keräämisellä on potentiaalia kehittää opetuksen laatua, mutta nykyisellään se hukataan määrällisessä tarkastelussa ja tulokset jäävät saavuttamatta.