Diabetesta sairastava potilas kuvantamistutkimuksessa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Diabetes mellitus on energia-aineenvaihdunnan häiriö, joka johtuu insuliinin puutteesta tai vaikutuksen heikentymisestä. Suomessa diabetesta sairastavia on yli 500 000. Tärkeimpiä diabeteksen muotoja ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes, joihin tässä opinnäytetyössä keskitymme. Diabeteksen hoidossa keskeistä on veren glukoosin hallinta, elämäntapamuutokset, lääkitys, säännöllinen seuranta ja psykososiaalinen tuki. Tyypin 2 diabeteksen lääkehoidossa käytetään metformiinia, joka täytyy ottaa huomioon käytettäessä varjoaineita.

Opinnäytetyömme tarkoituksena on käsitellä diabeettisen potilaan kuvantamista ja varjoaineen käyttöä diabetespotilailla. Työn tavoitteena on tutkia diabetespotilaan kuvantamista ja lisätä tietoisuutta diabetespotilaan hoidosta röntgenhoitajan ammatin näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: “Miten diabetes vaikuttaa potilasturvallisuuteen kuvantamistutkimuksessa?” ja “Mitä riskitekijöitä liittyy diabeteksen hoitoon käytettäviin laitteisiin kuvantamistutkimuksessa?”. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin seuraavista tietokannoista: Pubmed, Science Direct ja Cinahl. Valitsemamme artikkelit täyttävät ennalta määrittämämme kriteerit ja osa artikkeleista on suljettu pois poissulkukriteereiden mukaisesti. Aiheemme valinta oli aluksi haastavaa, mutta sitten päätimme keskittyä diabe-tespotilaaseen. Olemme noudattaneet TENK:in eettistä ohjeistusta opinnäytetyötä tehdessä. Opinnäytetyömme käsittelee myös varjoaineiden vaikutusta munuaisiin ja keskitymme erityisesti jodipitoisiin varjoaineisiin. Jodivarjoaineet erittyvät munuaisten kautta ja niiden käyttöön liittyy riskejä erityisesti, jos potilaan munuaisten toiminta on heikentynyt. Teoriaosio sisältää myös erilaisia kuvausmenetelmiä, korostaen potilasesivalmistelujen ja turvallisuusnäkökohtien merkitystä diabeettisen potilaan kuvantamisessa. Tulosten perusteella diabetes ja diabeettinen nefropatia, munuaisten vajaatoiminta, insuliini-hoito ja suuri varjoaineannos lisäävät munuaisvaurion riskiä tai altistavat sille. Metformiini-lääkitys ei taas tulosten mukaan aiheuta riskiä munuaisvauriolle. Insuliinipumput ja glukoosi-sensorit kestävät hyvin säteilyaltistusta, mutta ne ovat usein MRI-yhteensopimattomia. Magneettitutkimuksen aikana diabeettisen potilaan vointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota hypoglykemiariskin takia. Opinnäytetyön lopussa pohdimme tuloksia ja liitämme tutkimustulokset keräämäämme teoriatietoon.