Immonuhistokemiallisten värjäysten laatu lymfoomadiagnostiikassa: kuvallinen opas bioanalyytikoille patologian laboratorioon
Santala, Atte; Seppänen, Antti; Tiainen, Eini (2023)
Santala, Atte
Seppänen, Antti
Tiainen, Eini
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932592
Tiivistelmä
Lymfooma luokitellaan suureksi joukoksi pahanlaatuisia neoplastisia muutoksia, eli kasvaimia, jotka saavat
alkunsa ihmisen imukudoksissa. Lymfoomadiagnostiikassa keskeisessä roolissa ovat patologian laboratoriossa
suoritettavat immunohistokemialliset värjäykset, joita suorittavat pääasiassa bioanalyytikot. Immunohistokemiallisten värjäysten laatuun vaikuttavat monet tekijät histologisen prosessin aikana ja potilaan oikean diagnoosin saamiseksi on tärkeää varmistua värjäysten korkeasta laadusta.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jossa suunniteltiin ja toteutettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan
kuvantamiskeskuksen patologian osastolle kuvallinen opas laaduntarkkailun vahvistamiseksi. Kehittämistyön
tarkoituksena oli tehdä kuvallinen opas immunohistokemiallisista värjäyksistä lymfooman merkkiaineille. Tavoitteena oli kehittää bioanalyytikoiden perehdytystä immunohistokemiallisten värjäysten laaduntarkkailuun
niin, että bioanalyytikot oppivat tunnistamaan ja vertaamaan hyväksyttävän värjäystuloksen kontrollinäytteistä.
Kehittämistyön tuloksena syntyneessä kuvallisessa oppaassa käsiteltiin teoriaosuudessa lymfooman merkkiaineiden yleistä tietoperustaa, vasta-aineiden kliinistä käyttöä, käytössä olevia kontrollikudoksia sekä spesifin
positiivisuuden ilmenemistä kudoksissa. Oppaan rakenne piti sisällään myös vasta-ainekohtaisesti kuvat onnistuneista värjäyksistä, käytetyistä kontrollikudoksista ja lopuksi esimerkkikuvia virhelähteistä. Kehittämistyöhön
kuului myös loppuraportti, jossa käsiteltiin aihetta immunohistokemiallisten värjäysten, laboratorion laaduntarkkailun ja hyvän oppaan kriteerien näkökulmista.
Kehittämistyön tuotoksena syntynyt kuvallinen opas vastaa työelämän tarpeita, helpottaen työskentelyä immunohistokemian värjäysten parissa. Jatkokehityskohteina tuotokselle on saada tulevaisuudessa kuvalliset
oppaat kaikille immunohistokemian laboratoriossa käytössä oleville merkkiaineille ja mahdollisesti koota ne
yhteen hyödyntäen tämän oppaan rakennetta. Tulevaisuudessa oppaan voi muuttaa sähköiseen muotoon,
jolloin vasta-aineiden, protokollien ja kuvien päivittäminen on helpompaa.
alkunsa ihmisen imukudoksissa. Lymfoomadiagnostiikassa keskeisessä roolissa ovat patologian laboratoriossa
suoritettavat immunohistokemialliset värjäykset, joita suorittavat pääasiassa bioanalyytikot. Immunohistokemiallisten värjäysten laatuun vaikuttavat monet tekijät histologisen prosessin aikana ja potilaan oikean diagnoosin saamiseksi on tärkeää varmistua värjäysten korkeasta laadusta.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jossa suunniteltiin ja toteutettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan
kuvantamiskeskuksen patologian osastolle kuvallinen opas laaduntarkkailun vahvistamiseksi. Kehittämistyön
tarkoituksena oli tehdä kuvallinen opas immunohistokemiallisista värjäyksistä lymfooman merkkiaineille. Tavoitteena oli kehittää bioanalyytikoiden perehdytystä immunohistokemiallisten värjäysten laaduntarkkailuun
niin, että bioanalyytikot oppivat tunnistamaan ja vertaamaan hyväksyttävän värjäystuloksen kontrollinäytteistä.
Kehittämistyön tuloksena syntyneessä kuvallisessa oppaassa käsiteltiin teoriaosuudessa lymfooman merkkiaineiden yleistä tietoperustaa, vasta-aineiden kliinistä käyttöä, käytössä olevia kontrollikudoksia sekä spesifin
positiivisuuden ilmenemistä kudoksissa. Oppaan rakenne piti sisällään myös vasta-ainekohtaisesti kuvat onnistuneista värjäyksistä, käytetyistä kontrollikudoksista ja lopuksi esimerkkikuvia virhelähteistä. Kehittämistyöhön
kuului myös loppuraportti, jossa käsiteltiin aihetta immunohistokemiallisten värjäysten, laboratorion laaduntarkkailun ja hyvän oppaan kriteerien näkökulmista.
Kehittämistyön tuotoksena syntynyt kuvallinen opas vastaa työelämän tarpeita, helpottaen työskentelyä immunohistokemian värjäysten parissa. Jatkokehityskohteina tuotokselle on saada tulevaisuudessa kuvalliset
oppaat kaikille immunohistokemian laboratoriossa käytössä oleville merkkiaineille ja mahdollisesti koota ne
yhteen hyödyntäen tämän oppaan rakennetta. Tulevaisuudessa oppaan voi muuttaa sähköiseen muotoon,
jolloin vasta-aineiden, protokollien ja kuvien päivittäminen on helpompaa.
