Tuusulan kunnan ja yksityisen sektorin yhteistyö mielenterveyskuntoutujien asumispalveluasioissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Tuusulan kunnan ja yksityisen sektorin yhteistyötä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluasioissa. Tutkimustehtävinä oli selvittää palveluntuottajien näkemyksiä siitä, Minkälaista yhteistyötä tehdään Tuusulan kunnan ja yksityisten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköiden välillä? Mikä on kilpailutuksen merkitys yhteistyössä? Voidaanko puhua kumppanuudesta? Miten palveluntuottajat ovat kokeneet yhteistyön? Miten palveluntuottajat näkevät, että yhteistyötä voisi kehittää?

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto muodostui yhdeksästä erikokoisen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikön esimiesten haastatteluista. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Keskeisimpiä tutkimustuloksia syntyi neljä, joita olivat asiakasyhteistyön toimivuus, hankinta-prosessin haasteet, sopimusyhteistyön vähäisyys ja yhteistyön vähäisyys. Aineistosta nousi esiin, että asiakasyhteistyöhön oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja siinä koettiin kumppanuutta. Hankintaprosessissa olisi aineiston pohjalta kehitettävää, toivottiin vuoropuhelua kunnan ja yksityisen sektorin kanssa ja yksityisten palveluntuottajien kokemusten hyödyntämistä hankintaprosessissa. Sopimusyhteistyö koettiin vähäiseksi ja sitä toivottiin tutkimustulosten pohjalta lisättäväksi. Yhteistyötä kaikilla yhteistyön osa-alueilla toivottiin lisää.

Tutkimuksesta tuotettiin kehittämissuositukset Tuusulan kunnalle yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Suosituksia olivat: Hankintaprosessia tulisi kehittää enemmän neuvottelullisempaan suuntaan siten, että palveluntuottajien olisi mahdollista päästä avoimeen keskusteluun kunnan kanssa. Sopimusyhteistyön parantaminen siten, että sopimusyhteistyötä lisättäisiin ja sopimus jalkautettaisiin myös ruohonjuuritason työhön kunnan puolella kaikille jotka sopimuksen parissa työskentelevät, jolloin sopimuksen seuranta ja sitä kautta laadun valvonta olisi tehokkaampaa. Yhteistyön lisääminen asiakas, sopimus- ja muilla yhteistyön osa-alueilla, jolloin huomioitaisiin eri tasojen yhteistyön merkitys sekä lisättäisiin esimerkiksi koulutusyhteistyötä, jolloin yhteisten käsitteiden rakentaminen mielenterveyskuntoutukseen ja sopimuksiin mahdollistuisi.

The purpose of this study was to find out the collaboration between Tuusula city and private sector in mental care homes. Study was ment to find out how the private sector sees what kind of collaboration is done between Tuusula city and private sector conserning mental care homes? What is the meaning of tendering in collaboration? Can it be called partnership? How the mental care homes have experienced the collaboration? How the mental care homes see that the collaboration can be regenerated?

This was a qualitative study. The research data was collected in focus group interviews which were made nine. Mental health homes were all different size homes. Interviews were theme interviews and the data was analyzed with content analysis.

There rised out four main study results. First there was that client collaboration is working, people were satisfied and they felt partnership in that. Second was that there is regenate in public procurement process, people wanted to have open discussion between Tuusula city and private sector from their experiences in procurement process. Third result was that collaboration in contracts were felt slight and people wanted more of that. People wanted to have more of collaboration in every level of collaboration.

From this study were created references how to regenate the collaboration between Tuusula city and mental care homes. References were: tendering process should be developed, in a way that there is more discussion between Tuusula city an d private sector in tendering process. Contract collaboration should be added and approved in a way that everyone who is working in contracts, should know what the contract consists and in that way it would be easier to supervise the quality. There should also be more collaboration in different areas for example different studies together, and it would be easier to build same words in mental health rehabilitation.