Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen pankin palveluneuvojan näkökulmasta
Orava, Säde Taru (2023)
Orava, Säde Taru
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033198
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033198
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia erityisesti pankkialaa koskevaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen lainsäädäntöä ja kuinka se käytännössä toteutuu päivittäispankkitoiminnassa. Tavoitteena oli selvittää miten palveluneuvojat osallistuvat sekä edistävät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyviä toimenpiteitä pankkialalla, kuinka tehokkaiksi nämä toimintatavat koetaan sekä miten tietoperustaa ja osaamista näihin toimintatapoihin liittyen voitaisiin pankkitoiminnassa kehittää.
Opinnäytetyön rakenne koostuu johdannosta, teoriasta, empiirisestä tutkimuksesta sekä tutkimuksen johtopäätöksistä. Johdannossa käydään läpi opinnäytetyön aihe, tavoite, tarkoitus ja rakenne. Teoriaosuudessa tutustutaan tarkemmin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen käsitteeseen, aiheeseen ilmiönä sekä sen historiaa ja esiintyvyyttä Suomessa. Lisäksi esitellään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä säätelevää lainsäädäntöä ja valvontaa suorittavia viranomaistahoja. Opinnäytetyön teoriaosuudessa lähteinä on käytetty rahanpesua ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevaa kirjallisuutta, viranomaislähteitä sekä erilaisia viranomaistahojen tuottamia raportteja ja lakitekstejä. tutkimuksena Tutkimusta käsittelevissä kappaleissa esitellään tutkimusmenetelmän valintaan vaikuttaneet päätökset, haastattelun suunnittelu ja toteutus sekä tutkimustulokset. Opinnäytetyön lopuksi esitellään teorian ja tutkimuksen pohjalta muodostuneet johtopäätökset.
Opinnäytetyön empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastatteluissa haastateltiin neljää Yritys X:n työntekijää, jotka toimivat pankkialan organisaatiossa palveluneuvojan työtehtävissä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina haastattelulomaketta käyttäen,
johon oli ennalta määritelty tutkimuskohteen kannalta oleellisia kysymyksiä. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin aineistolähtöisyyteen perustuvaa sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten sisällönanalyysin myötä voitiin todeta, että Yritys X:n palveluneuvojat osallistuvat asiakasrajapintaan kohdistuvissa työtehtävissään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen erilaisten hyödyllisiksi koettujen toimenpiteiden kautta. Palveluneuvojilla on tärkeä tehtävä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä pankkialan organisaatioissa, sillä he ensikädessä suorittavat asiakkaan tunnistamisen, keräävät tietoa maksuliikenteestä ja tarvittaessa ilmoittavat epäilyttävästä toiminnasta eteenpäin organisaation monitorointi- ja valvontatiimille. Palveluneuvojat kokevat pääosin organisaation tarjoaman koulutuksen hyödyllisenä ja lainsäädännön kautta säädellyt rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen toimenpiteet oleellisena osana estämisprosessia. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan lainsäädännön tuomat velvoitteet koskevat ilmoitusvelvollisia ja rahanpesun sekä terrorismin rahoittamisen estämisen voidaan katsoa toteutuvan parhaiten, kun koko organisaatio ottaa riskit ja yhteisen toimintamenettelyt huomioon toiminnassaan.
Opinnäytetyön rakenne koostuu johdannosta, teoriasta, empiirisestä tutkimuksesta sekä tutkimuksen johtopäätöksistä. Johdannossa käydään läpi opinnäytetyön aihe, tavoite, tarkoitus ja rakenne. Teoriaosuudessa tutustutaan tarkemmin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen käsitteeseen, aiheeseen ilmiönä sekä sen historiaa ja esiintyvyyttä Suomessa. Lisäksi esitellään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä säätelevää lainsäädäntöä ja valvontaa suorittavia viranomaistahoja. Opinnäytetyön teoriaosuudessa lähteinä on käytetty rahanpesua ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevaa kirjallisuutta, viranomaislähteitä sekä erilaisia viranomaistahojen tuottamia raportteja ja lakitekstejä. tutkimuksena Tutkimusta käsittelevissä kappaleissa esitellään tutkimusmenetelmän valintaan vaikuttaneet päätökset, haastattelun suunnittelu ja toteutus sekä tutkimustulokset. Opinnäytetyön lopuksi esitellään teorian ja tutkimuksen pohjalta muodostuneet johtopäätökset.
Opinnäytetyön empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastatteluissa haastateltiin neljää Yritys X:n työntekijää, jotka toimivat pankkialan organisaatiossa palveluneuvojan työtehtävissä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina haastattelulomaketta käyttäen,
johon oli ennalta määritelty tutkimuskohteen kannalta oleellisia kysymyksiä. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin aineistolähtöisyyteen perustuvaa sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten sisällönanalyysin myötä voitiin todeta, että Yritys X:n palveluneuvojat osallistuvat asiakasrajapintaan kohdistuvissa työtehtävissään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen erilaisten hyödyllisiksi koettujen toimenpiteiden kautta. Palveluneuvojilla on tärkeä tehtävä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä pankkialan organisaatioissa, sillä he ensikädessä suorittavat asiakkaan tunnistamisen, keräävät tietoa maksuliikenteestä ja tarvittaessa ilmoittavat epäilyttävästä toiminnasta eteenpäin organisaation monitorointi- ja valvontatiimille. Palveluneuvojat kokevat pääosin organisaation tarjoaman koulutuksen hyödyllisenä ja lainsäädännön kautta säädellyt rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen toimenpiteet oleellisena osana estämisprosessia. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan lainsäädännön tuomat velvoitteet koskevat ilmoitusvelvollisia ja rahanpesun sekä terrorismin rahoittamisen estämisen voidaan katsoa toteutuvan parhaiten, kun koko organisaatio ottaa riskit ja yhteisen toimintamenettelyt huomioon toiminnassaan.
