Kehittyvän ennakointitoiminnan malli : ennakointikyvykkyyden kehittäminen Green Building Council Finland ry:ssä
Bäckström, Arto (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434118
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisilla käytännöillä ja menetelmillä organisaation ennakointiin liittyviä kyvykkyyksiä voidaan kehittää. Opinnäytetyön yleisenä tavoitteena oli organisaation ennakointikyvykkyyden parantaminen ja juurruttaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa sekä yleisen ennakointikyvykkyyttä tukevan ennakoinnin prosessimallin kehittäminen. Tutkimus- ja kehittämistyön toimeksiantajana toimi Green Building Council Finland ry (FIGBC) – kestävää kehitystä kiinteistö- ja rakennusalalla edistävä yleishyödyllinen järjestö – jonka ennakointikyvykkyyttä työssä edistettiin.
Tutkimus- ja kehittämistyö sisälsi kaksi erillistä kehityslinjaa: miten voidaan parantaa FIGBC:n pidemmän aikavälin ja lyhyen aikavälin ennakointikyvykkyyttä. Pidemmän aikavälin horisontti tarkoitti kehittämisprosessissa 10–15 vuotta ja lyhyen aikavälin horisontti alle 1,5 vuotta. Vastaavasti kehittämistyön tavoitteena oli 1) parantaa FIGBC:n kykyä tuottaa ja hyödyntää tulevaisuustietoa toiminnassaan (pitkän aikavälin epävarmuudet) sekä 2) parantaa FIGBC:n varautumista sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin (nykyhetken ja lähitulevaisuuden riskit ja mahdollisuudet).
Ennakointia lähestyttiin tässä opinnäytetyössä organisaation dynaamisena kyvykkyytenä, monivaiheisena prosessina ja toiminnan kautta kehittyvinä sosiaalisina käytänteinä. Tietoperusta kattaa tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin käsitteiden, menetelmien ja prosessien määrittelyn, informaation käsittelyn ja ajatusvinoumien näkökulman sekä dynaamisen lähestymistavan kyvykkyysajatteluun. Tutkimus- ja kehittämistyön aikana toteutettiin toimintaympäristön monitorointia ja skenaariotyötä sekä kokonainen ennakointiprosessi.
Työ toteutettiin toimintatutkimuksena. Lisäksi toimintatutkimuksen soveltuvuutta ennakointikyvykkyyden kehittämiseen tutkittiin omana kysymyksenään. Opinnäytetyön tuloksena FIGBC:n ennakointikyvykkyys kasvoi selvästi ja uutta tietoa ennakointikyvykkyyttä parantavista tekijöistä syntyi. Toimintatutkimuksen ja ennakointitoiminnan yhdistäminen osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Toimiviksi ennakointikyvykkyyden käytännön kehittämistavoiksi osoittautuivat mm. reflektiivinen ja systemaattiseen arviointiin perustuva työote, kokonaisvaltainen ja dynaaminen näkemys ennakointitoiminnan kytkeytymisestä organisaation prosesseihin, vallitsevien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen kannustaminen, laaja osallistaminen ennakointitoimintaan sekä syklinen ja käytännön kautta vaiheittain tapahtuva oppiminen.
Kehittämisprosessin tuloksena syntyi tilaajaorganisaatiolle jatkuvan ja kyvykkyyden kehittymistä tukevan ennakointiprosessin malli, joka on hyödynnettävissä myös laajemmin muiden organisaatioiden käyttöön. Prosessin aikana syntyi lisäksi näkemys tarpeesta saada kolmannen sektorin toimijoille omia paremmin soveltuvia viitekehyksiä ja arviointimalleja ennakointikyvykkyyden kehittämiseen.
Tutkimus- ja kehittämistyö sisälsi kaksi erillistä kehityslinjaa: miten voidaan parantaa FIGBC:n pidemmän aikavälin ja lyhyen aikavälin ennakointikyvykkyyttä. Pidemmän aikavälin horisontti tarkoitti kehittämisprosessissa 10–15 vuotta ja lyhyen aikavälin horisontti alle 1,5 vuotta. Vastaavasti kehittämistyön tavoitteena oli 1) parantaa FIGBC:n kykyä tuottaa ja hyödyntää tulevaisuustietoa toiminnassaan (pitkän aikavälin epävarmuudet) sekä 2) parantaa FIGBC:n varautumista sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin (nykyhetken ja lähitulevaisuuden riskit ja mahdollisuudet).
Ennakointia lähestyttiin tässä opinnäytetyössä organisaation dynaamisena kyvykkyytenä, monivaiheisena prosessina ja toiminnan kautta kehittyvinä sosiaalisina käytänteinä. Tietoperusta kattaa tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin käsitteiden, menetelmien ja prosessien määrittelyn, informaation käsittelyn ja ajatusvinoumien näkökulman sekä dynaamisen lähestymistavan kyvykkyysajatteluun. Tutkimus- ja kehittämistyön aikana toteutettiin toimintaympäristön monitorointia ja skenaariotyötä sekä kokonainen ennakointiprosessi.
Työ toteutettiin toimintatutkimuksena. Lisäksi toimintatutkimuksen soveltuvuutta ennakointikyvykkyyden kehittämiseen tutkittiin omana kysymyksenään. Opinnäytetyön tuloksena FIGBC:n ennakointikyvykkyys kasvoi selvästi ja uutta tietoa ennakointikyvykkyyttä parantavista tekijöistä syntyi. Toimintatutkimuksen ja ennakointitoiminnan yhdistäminen osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Toimiviksi ennakointikyvykkyyden käytännön kehittämistavoiksi osoittautuivat mm. reflektiivinen ja systemaattiseen arviointiin perustuva työote, kokonaisvaltainen ja dynaaminen näkemys ennakointitoiminnan kytkeytymisestä organisaation prosesseihin, vallitsevien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen kannustaminen, laaja osallistaminen ennakointitoimintaan sekä syklinen ja käytännön kautta vaiheittain tapahtuva oppiminen.
Kehittämisprosessin tuloksena syntyi tilaajaorganisaatiolle jatkuvan ja kyvykkyyden kehittymistä tukevan ennakointiprosessin malli, joka on hyödynnettävissä myös laajemmin muiden organisaatioiden käyttöön. Prosessin aikana syntyi lisäksi näkemys tarpeesta saada kolmannen sektorin toimijoille omia paremmin soveltuvia viitekehyksiä ja arviointimalleja ennakointikyvykkyyden kehittämiseen.