Osallistavan kirjaamisen kehittäminen lastensuojelussa

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee osallistavaa kirjaamista lastensuojelun toimintaympäristössä. Työ on toteutettu yhteistyössä lastensuojelun sijaishuollon yksikön kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tutkimukseen osallistuneiden käsityksiä osallistavasta kirjaamisesta ja kartoittaa osallistavaa kirjaamista edistäviä tekijöitä sekä osallistaan kirjaamiseen liittyviä haasteita. Tavoitteena oli saada selville osallistavaa kirjaamista mahdollistavat tekijät, joita voidaan hyödyntää osallistavan kirjaamisen kehittämisessä.

Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa on laadullinen. Tietoperustassa keskitytään osallisuuteen ja osallistamiseen sekä osallistavaan kirjaamiseen ja sen hyötyihin asiakkaan sekä työntekijän näkökulmasta. Opinnäytetyön aineisto on kerätty parihaastatteluina lastensuojeluyksikön työntekijöiltä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Parihaastatteluilla kerättyä aineistoa täydennettiin haastattelu- ja kyselylomakkeilla.

Aineiston mukaan osallistujat määrittelevät osallistavaa kirjaamista siten, että lapsen on mahdollista konkreettisesti osallistua kirjaamiseen tai hänen mielipiteensä kirjattaviin asioihin liittyen selvitetään. Osallistavaa kirjaamista käytetään tällä hetkellä yksikössä vain vähän, mutta kaikki vastaajat pitivät sitä tärkeänä asiana. Tulosten perusteella osallistavaa kirjaamista edistävät tekijät voidaan jakaa henkilökuntaan ja ympäristöön liittyviin. Henkilökunta voi edistää osallistavaa kirjaamista oman aktiivisuuden ja suunnitelmallisuuden avulla sekä ottamalla lapsen mielipide huomioon. Osallistavaa kirjaamista edistävät rauhallinen ympäristö ja työtila sekä tarvittavat työvälineet. Haasteet osallistavassa kirjaamissa voidaan tutkimustulosten mukaan jaotella lapseen tai ympäristöön liittyviin. Haasteena voi olla lapsen levottomuus tai kielteinen asennoituminen osallistavaan kirjaamiseen. Ympäristöstä tulevat haasteet ovat työympäristön rauhattomuus, levottomuus sekä kiire.

This thesis discusses participatory documentation in child protection environment. The thesis has been implemented in cooperation with child protection unit. The purpose of this thesis was to find out participants’ understanding of participatory documentation and to identify elements, which can foster documentation. Similarly, the and purpose was to identify challenges in participatory documentation. The aim was also to find out about the enabling factors of participatory documentation so that these can be used in the development of documentation practices.

The research approach of this thesis is qualitative. The theoretical part discusses participation, inclusion, participatory documentation, and the benefits of the participatory documentation from the professional and the client point of view. The research data was collected by using pair interviews aimed at employees of the commissioner child protection unit. The pair interview data was complemented with interview forms and questionnaires.

The results of this study showed that the participants defined participatory documentation as a tool with which a child has a concrete opportunity to participate in the documentation or as a means of a child´s opinion being documented and discovered. Using of participatory documentation in the unit seemed to be limited, but all of the participants thought that it would be important. The factors that can foster participatory documentation could be divided into staff-related and environment-related. Professionals can contribute participatory documentation with planning and with their own activity. Peaceful surroundings and working space and necessary equipment were also things that contributed to participatory documentation. The reported challenges could be divided in those depending on the child or on the environment. Rush, restless working environment, child´s anxiety or negative attitude were challenges mentioned related to participatory documentation.