Osallistava skenaariotyöskentely verkostojen strategisen johtamisen tukena

Abstract

Megatrendien mukaan erilaiset ekosysteemit, verkostomainen työ ja elinvoimaiset verkostot ovat tulevaisuudessa entistä vahvemmin osa työn organisointia ja monimutkaisten, yhteiskunnallisten ongelmien ratkomista. Ennakointia ja tulevaisuustietoa hyödynnetään kuitenkin verkostoissa toistaiseksi hyvin vähän. Verkostojen strategisen kehittämisen ja johtamisen kannalta kyseessä on valtava hukattu potentiaali.

Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten tulevaisuustietoa tuottavaa skenaariotyöskentelyä voidaan tehdä verkostossa osallistavalla työotteella. Skenaariotyöskentely on keskeinen strategisen johtamisen työkalu, jota käytetään erityisesti yritysten strategisen uudistumisen tukena. Verkostojohtaminen eroaa kuitenkin olennaisesti yritysten johtamisesta siinä, että verkosto itsessään koostuu autonomisista toimijoista ja sen johtamiseen liittyy verkoston elinkaareen ja muotoon liittyviä erityispiirteitä. Opinnäytetyössä tutkitaan, miten skenaariotyöskentely toimii tällaisessa, yritysmaailmasta eroavassa toimintaympäristössä, miksi skenaariotyöskentely on tärkeää verkostojen strategisen johtamisen näkökulmasta ja millaisia haasteita työskentelyyn liittyy.

Työn teoreettinen viitekehys esittelee organisaatioiden välisten eli interorganisationaalisten verkostojen strategisen johtamisen erityispiirteitä ja ennakoinnin hyötyjä ja haasteita verkostotyössä. Aineistonkeruuprosessi noudattaa transformatiivisen skenaariotyöskentelyn mallia ja tulevaisuudentutkimuksessa käytettyjä menetelmiä. Aineistonkeruu on toteutettu kyselyjen ja virtuaalisten, fasilitoitujen työpajojen avulla.

Opinnäytetyön kehittämistehtävä on tehty työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimalle Kotoutumisen kumppanuusohjelmalle, joka on valtakunnallinen, avoin verkosto. Kehittämisosiossa pilotoidaan osallistavaa skenaariotyöskentelyprosessia Kotoutumisen kumppanuusohjelman toimijoiden ja sen sidosryhmien muodostaman tulevaisuustyöryhmän kanssa. Skenaariotyöskentelyn tuotoksena opinnäytetyössä on luotu verkostolle kolme erilaista, kotoutumiseen ja kansalaisyhteiskuntaan vuonna 2040 liittyvää skenaariota. Lisäksi kehittämisosion tuotoksena on koottu verkostolle osallistavan skenaariotyöskentelyn työkalupakki, joka koostuu opinnäytetyössä käytetyistä menetelmistä ja fasilitointivinkeistä.

Keskeisinä tuloksina osallistava skenaariotyöskentely soveltuu hyvin verkostojen kontekstiin, mutta laajempi todentaminen vaatii lisää toistoja. Opinnäytetyö haastaa Kahanen transformatiivisen skenaariotyöskentelyn ideaalia 8–16 kk kestävästä prosessista ja antaa viitteitä siitä, että skenaariotyöskentelyä on mahdollista tehdä laadukkaasti myös lyhyemmässä ajassa. Ajallisesti pienempien resurssien vuoksi erityistä huomiota tulee kiinnittää erityisesti skenaariotyöskentelyn sitoutumista estäviin ja lisääviin seikkoihin, prosessin läpinäkyvyyteen ja osallisuuteen. Työskentelyn tuloksena on osallistujien tulevaisuusajattelun ja verkoston tulevaisuusmuotoilun kehittyminen, verkostojen strategisen johtamisen ja kehittäminen mahdollisuudet tulevaisuustiedon valossa ja päätöksenteon parantaminen. Tutkimuksen valossa skenaariotyöskentely toimii myös virtuaalisesti toteutettuna, mutta jatkotutkimuksen kannalta suositellaan virtuaalisesti ja kasvokkain toteutetun skenaariotyöskentelyn välisten vahvuuksien ja heikkouksien ja Kahanen skenaarioprosessin tiivistämisen tutkimista.