Lapsena koetun emotionaalisen kaltoinkohtelun vaikutukset aikuisuuden ihmissuhteisiin
Peltola, Jonna (2023)
Peltola, Jonna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120935632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120935632
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista emotionaalista kaltoinkohtelua lapsuudessa koetaan ja mitä vaikutuksia lapsena koetulla emotionaalisella kaltoinkohtelulla on aikuisuuden ihmissuhteisiin. Tavoitteena oli laajentaa tekijän sekä lukijoiden tietoisuutta lapsuusajan emotionaalisesta kaltoinkohtelusta ja sen vaikutuksista aikuisuuteen. Opinnäytetyössä avattiin ensin teoriaan pohjautuen tietoa kiintymyssuhteen merkityksestä sekä mitä turvallisella ja turvattomalla kiintymyssuhteella tarkoitetaan. Turvattomaan kiintymyssuhteeseen olennaisesti liittyen käsiteltiin lapsen kaltoinkohtelua keskittyen erityisesti emotionaaliseen kaltoinkohteluun. Opinnäytetyön tilaajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tietoperustassa käsiteltiin monipuolisesti lähteisiin perustuen kiintymyssuhteita, lapsuudessa koettua emotionaalista kaltoinkohtelua ja niiden vaikutusta ihmissuhteisiin. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kaksi tutkimuskysymystä, joihin lähdettiin hakemaan vastauksia kuudesta valitusta tutkimuksesta. Tutkimuskysymykset olivat: millaista lapsiin kohdistuvaa emotionaalista kaltoinkohtelua esiintyy ja millä tavoin lapsuudessa koettu emotionaalinen kaltoinkohtelu vaikuttaa aikuisuuden ihmissuhteisiin? Tutkimuksia lähdettiin hakemaan opinnäytetyön suunnitteluvaiheen aineistohakusuunnitelman mukaisesti.
Opinnäytetyön tuloksissa tuli ilmi, että lapsuusajan turvattomalla kiintymyssuhteella ja emotionaalisella kaltoinkohtelulla on vaikutuksia aikuisuuden ihmissuhteisiin. Turvaton kiintyminen näkyi ihmissuhteissa muun muassa etäisinä väleinä perheenjäseniin sekä tyytymättömyytenä ystävyyssuhteisiin. Huomattiin, että masennuksella, yksinäisyyden kokemuksilla ja posttraumaattisella stressihäiriöllä olin yhteys lapsuuden haitallisiin kokemuksiin. Yhtenä yksinäisyyttä selittävänä tekijänä voidaan pitää luottamusongelmia ja negatiivisia tunteita toisia ihmisiä kohtaan. Turvaton kiintymys lisäsi yksinäisyyttä myöhemmässä elämässä mikä lisäsi myös masennuskokemuksia. Emotionaalista kaltoinkohtelua kokeneet nuoret kokivat päivittäin psyykkistä oireilua, kuten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja uupumusta koulunkäyntiin liittyen.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tietoperustassa käsiteltiin monipuolisesti lähteisiin perustuen kiintymyssuhteita, lapsuudessa koettua emotionaalista kaltoinkohtelua ja niiden vaikutusta ihmissuhteisiin. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kaksi tutkimuskysymystä, joihin lähdettiin hakemaan vastauksia kuudesta valitusta tutkimuksesta. Tutkimuskysymykset olivat: millaista lapsiin kohdistuvaa emotionaalista kaltoinkohtelua esiintyy ja millä tavoin lapsuudessa koettu emotionaalinen kaltoinkohtelu vaikuttaa aikuisuuden ihmissuhteisiin? Tutkimuksia lähdettiin hakemaan opinnäytetyön suunnitteluvaiheen aineistohakusuunnitelman mukaisesti.
Opinnäytetyön tuloksissa tuli ilmi, että lapsuusajan turvattomalla kiintymyssuhteella ja emotionaalisella kaltoinkohtelulla on vaikutuksia aikuisuuden ihmissuhteisiin. Turvaton kiintyminen näkyi ihmissuhteissa muun muassa etäisinä väleinä perheenjäseniin sekä tyytymättömyytenä ystävyyssuhteisiin. Huomattiin, että masennuksella, yksinäisyyden kokemuksilla ja posttraumaattisella stressihäiriöllä olin yhteys lapsuuden haitallisiin kokemuksiin. Yhtenä yksinäisyyttä selittävänä tekijänä voidaan pitää luottamusongelmia ja negatiivisia tunteita toisia ihmisiä kohtaan. Turvaton kiintymys lisäsi yksinäisyyttä myöhemmässä elämässä mikä lisäsi myös masennuskokemuksia. Emotionaalista kaltoinkohtelua kokeneet nuoret kokivat päivittäin psyykkistä oireilua, kuten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja uupumusta koulunkäyntiin liittyen.