Viestinnän merkitys organisaatiomuutoksessa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Sosiaalialalla on käynnissä suuri murros voimaan tulleen sote-uudistuksen myötä. Hyvinvointialueiden rakenteellinen muutos, ikääntyvä väestö ja heikentynyt työvoiman saatavuus vaativat sopeutumista uudenlaiseen toimintaympäristöön. Sote-uudistus ja muut 2020-luvun haasteet työelämässä muuttavat sosiaalialan organisaatioita tavalla, johon työnantajan on pystyttävä monella tavoin vastaamaan. Tämän opinnäytetyön aihe käsittelee organisaatiomuutoksessa tapahtuvan viestinnän merkitystä. Yhteistyökumppanina toimii Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vammaispalvelut. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ja analysoida aiheesta tehtyä tutkimusta ja lisätä ymmärrystä viestinnän roolista organisaatiomuutoksessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää viestinnän merkitystä organisaatiomuutoksen aikana. Tutkimuskysymys oli: Mikä on viestinnän merkitys organisaatiomuutoksessa? Kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin yksitoista artikkelia, jotka valikoituivat mukaan tutkimuksen relevanssin ja ajankohtaisuuden mukaan. Kirjallisuuskatsaus menetelmänä mahdollisti aiheen käsittelyn useista eri näkökulmista, sillä artikkelien kuvaamat tutkimukset oli toteutettu eri kohderyhmille ja niissä oli käytetty monipuolisesti kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä.

Opinnäytetyön tietopohjana toimii organisaatioteorioiden ja muutosjohtamisen käsitteet. Organisaatiomuutosta tarkasteltiin jatkuvan muutoksen sekä työyhteisön ja työelämäparadigman näkökulmasta käsin. Viestinnästä nostettiin keskiöön sen tehtävät ja vaikuttavuus työyhteisön toimivuuden kannalta. Organisaatiossa tapahtuva viestintä on ilmiö, jota voidaan mitata ja arvioida sen vaikuttavuuden perusteella.

Opinnäytetyön tulokset vahvistavat, että organisaatiomuutoksessa viestintä on keskeisessä roolissa muutoksen läpiviemisessä. Tuloksissa tuli esille neljä tärkeää tekijää. Nämä olivat muutosvalmius, viestinnän laatu, viestinnän hierarkia ja muutoksen hallinta. Muutosvalmius edellyttää luottamusta ja yhteistä ymmärrystä muutoksen tarkoituksesta. Viestinnän laatu rakentuu oikea-aikaisesta, selkeästä ja johdonmukaisesta viestinnästä. Vaikuttava viestintä ottaa huomioon työntekijöiden kulttuuriset taustat ja luo työntekijöille mahdollisuuden huolien käsittelyyn ja palautteenantoon. Viestinnän hierarkkisuutta voi vähentää osallistamalla työntekijät muutokseen ja luomalla tilaa tasavertaisille keskustelunmuodoille. Muutoksen hallinnassa on tärkeää hyvä johtaminen ja muutosviestinnän onnistuminen. Tätä korostavat työyhteisössä tapahtuva vuorovaikutus, valta-asemien tunnistaminen ja informaation käsittely.

Jatkotutkimuksen olisi hyödyllistä tutkia viestinnän merkitystä työyhteisön sisältä nousevien tarpeiden pohjalta. Työyhteisön arjessa tapahtuvat muutokset ja kuinka niistä viestitään toisille on tärkeä tutkimusaihe, sillä vertaisviestintä rakentaa ja rikkoo työyhteisön toimivuutta ja toiminnan laatua monin tavoin.

Asiasanat: organisaatio, muutos, työyhteisö, viestintä