Reumasairauksien digihoitopolun vaikuttavuus ammattilaisten näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Reumasairauksien digihoitopolkua käyttävien ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia digihoitopolun käytöstä ja sen vaikuttavuudesta sekä luoda PowerPoint-esitys tukemaan digihoitopolun jatkokäyttöä. Opinnäytetyön tavoitteena oli ehdottaa Reumasairauksien digihoitopolkua käyttäville ammattilaisille digihoitopolun jatkokäyttöä tukevia toimintamalleja sekä esittää vaikuttavuuden jatkotutkimuskohteita. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, jonka haastattelut kohdistettiin neljälle reumasairauksien digihoitopolkua käyttävälle hoitajalle.

Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että Reumasairauksien digihoitopolun käyttötarkoitus kuvautuu ammattilaisille selkeänä. Keskeisiksi teemoiksi muodostuivat viestitoiminto, kalenteritoiminto, etävastaanotto, omahoidon parantuminen, potilasohjaus, tiedon saaminen ja ammattilaisten työn helpottuminen. Digihoitopolun vaikuttavuus koettiin aihealueena haastavana. Digihoitopolun vaikuttavuus nähtiin laadullisena vaikuttavuutena, kuten potilaan tiedonsaantina, omahoidon parantumisena ja huolettomana yhteydenottokanavana. Vaikuttavuus nähtiin asiakaslähtöisyytenä ja yksilöllisempään hoitoon pyrkimisenä sekä hoidon parantumisena. Vaikuttavuus nähtiin myös pidempiaikaisena ja laajempana kokonaisuutena, jonka avulla saadaan muodostettua yhteiskunnallista merkitystä, kuten terveyden edistämistä, hyvinvoinnin lisääntymistä ja taloudellisten resurssien paranemista.

Koska aihe on tutkimusaiheena tuore, jatkotutkimuskohteita on useita. Tässä tutkimuksessa on kartoitettu laadullisen tutkimuksen keinoin asian nykytila. Jatkossa tutkimusta voitaisiin syventää kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin ja arvioida tarkemmin Leanin osia. Toisena kehittämisehdotuksena olisi samantyyppisen tutkimuksen toteuttaminen potilaille. Tämänkaltaisella tutkimuksella saataisiin arvokasta tietoa potilaiden näkökulmasta ja heidän subjektiivisista kokemuksistaan digihoitopolun käytöstä. Kolmantena kehittämisehdotuksena voitaisiin pitää vertailututkimuksen tekemistä siitä, eroavatko potilaiden kokemukset ja toiveet terveydenhuoltoalan ammattilaisten näkökulmista.

The objective was to propose operating models that support the continued use of the Digital Treatment Path for Rheumatic Diseases and to present further research targets for effectiveness. The purpose was to find out the views and experiences of professionals who use the Digital Treatment Path for Rheumatic Diseases.

Based on the report, proposals were drawn up to support and enhance the continued use of the digital treatment path. The proposals were presented as a PowerPoint presentation, which the professionals have access to for continued use. The presentation will include proposals put forward by professionals for further research on effectiveness.

Qualitative analysis was used as a thesis method. The data were collected through interviews with four rheumatic disease professionals. The purpose of the Digital Treatment Path for Rheumatic Diseases is clear to professionals. The main themes were the message function, calendar function, remote reception, improvement of self-care, patient guidance, information sharing and making the work of professionals easier. The effectiveness of the digital treatment path was perceived as a challenging subject area. The effectiveness of the digital treatment path was seen as features, such as the patient's access to information, improvement in self-care as a carefree contact channel.