Hoitohenkilökunnan työn psykososiaalinen kuormitus: työn hallintaa lisäävän työnjaon kehittäminen vuodeosastotyöskentelyssä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää hoitohenkilökunnan työn hallintaa vähentämällä työn psykososiaalista kuormittavuutta vuodeosastotyöskentelyssä. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen metodologian mukaisesti sykleittäin. Toimintatutkimus valikoitui metodologiaksi sen käytännönläheisyyden ja käytännön toiminnan kehittämiseen soveltuvuuden vuoksi. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aiempi tutkimustieto hoitohenkilökunnan työn psykososiaalista kuormitusta aiheuttavista tekijöistä. Tutkimuskysymys oli, mitkä tekijät aiheuttavat työn psykososiaalista kuormitusta hoitohenkilökunnalle. Kartoitus toteutettiin järjestelmällisellä kirjallisuuskatsauksella Cinahl, Pubmed, Medic, Tiede ja tutkimus ja Finna -tietokantoihin, lisäksi tehtiin manuaalista hakua. Katsaukseen hyväksyttiin kymmenen artikkelia, joista saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksina muodostui luokat, jotka kuvaavat työn psykososiaalista kuormitusta aiheuttavia tekijöitä hoitotyössä. Luokat olivat työn organisointi ja johtaminen, työolosuhteet, emotionaaliset vaatimukset, henkilöstötilanne ja osaaminen, hoitotyön luonne sekä vuorovaikutus. Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa hoitohenkilökunnan kokemuksia työn psykososiaalista kuormitusta aiheuttavista tekijöistä. Tutkimuskysymys oli, mitkä tekijät aiheuttavat hoitohenkilökunnan mielestä työn psykososiaalista kuormitusta. Kartoitus toteutettiin Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyllä (n=45) Kyselyn järjestysasteikolliset kysymykset analysoitiin PSPP-tilasto-ohjelmistolla. Avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselyn kolmesta kategoriasta eniten kuormitusta aiheuttivat työn järjestelyihin liittyvät kuormitustekijät. Avoimen kysymyksen luokittelun tuloksena syntyi kolme yläluokkaa, jotka nimettiin työn järjestelyihin, työn sisältöön ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviksi kuormitustekijöiksi. Näistä eniten kuormitusta aiheuttivat työn järjestelyihin liittyvät tekijät. Lisäksi psykososiaalisen kuormituksen nykytilan kartoittamiseen käytettiin 6-3-5 menetelmää (n=6). Menetelmällä kerätyt kuormitustekijät ja niiden ratkaisut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Suurimman kuormitustekijän, työn organisoinnin, kehittämisen ratkaisuiksi muodostui työkuvien ja työtehtävien selkeytys ja esihenkilön vastuu. Kolmannen syklin tarkoitus oli kartoittaa hoitohenkilökunnan työn psykososiaalista kuormitusta vähentäviä tekijöitä työn organisointia kehittämällä. Tutkimuskysymys oli, miten työn organisointia kehittämällä vähennetään hoitohenkilökunnan työn psykososiaalista kuormitusta. Kehittäminen eteni esihenkilöiden ja projektiryhmän johdolla. Tuloksena muodostui tiimityöhön perustuva työnjakomalli, jota pilotoitiin käytännössä. Työnjakomalli pitää sisällään aamu- ja iltavuoron roolituksen ja vastuun jakautumisen tiimiläisten kesken. Työnjakomallissa huomioitiin työn jatkuvat keskeytykset, keskittymistä häiritsevät tekijät ja usean eri asian samanaikainen tekeminen. Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata suunnitelma työn hallintaa lisäävän tiimityöhön perustuvan työnjakomallin käyttöönotosta. Tutkimuskysymys oli, miten tiimityöhön perustuva työnjakomalli implementoidaan käytäntöön. Käyttöönottoprosessi on kuvattu IOWA- malliin. Mallia hyödyntämällä pystytään tiimityöhön perustuvan työnjakomallin mukainen toiminta vakiinnuttamaan osaksi tasapuolista työn ja vastuun jakamista hoitohenkilöstön vuodeosastotyöskentelyssä. Työnjakomallin käyttöönotto mahdollistaa yhtenäisen käytännön työnjakamisessa ja edistää hoitotyön hallintaa. Jatkotutkimusaiheet on kuvattu opinnäytetyön lopussa.