Kohti itsenäistä elämää: itsenäistymis- ja jälkihuoltotyöskentelyn kehittäminen yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavassa Uomassa
Kuokkanen, Kirsi; Marila, Kati (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537642
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää nuorten itsenäistymistä tukevaa työskentelyä ja jälkihuoltotyötä ja se toteutettiin yksityisiä sosiaalipalveluita tarjoavassa Uomassa. Tulosten perusteella laadittiin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa kuvataan nuoruuden kehitysvaiheita, lastensuojelua ja jälkihuoltoa. Nuoruuden keskeisenä kehitystehtävänä on vastuun ottaminen itsestään ja tulevaisuuden suunnittelu. Jotta nämä asiat toteutuisivat, nuoret tarvitsevat monenlaista tukea. Itsenäistymistä tukevaa työskentelyä toteutetaan pienryhmäkodeissa nuoren vielä ollessa sijoitettuna. Jälkihuoltotyö alkaa, kun nuori täyttää 18 vuotta ja sijoitus päättyy. Sekä sijaishuolto että jälkihuolto ovat osa lastensuojelun kokonaisuutta.
Tutkimus toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, koska sen tavoitteena oli kehittää itsenäistymistä tukevaa työskentelyä ja jälkihuoltotyötä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka toimitettiin Uoman työntekijöille. Kyselyjen tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden käsityksiä laadukkaasta itsenäistymistä tukevasta työskentelystä ja jälkihuoltotyöstä. Kyselyn avulla haluttiin myös kartoittaa, miten työskentelyä voitaisiin kehittää. Kyselylomakkeissa oli sekä avoimia että Likert-asteikolla muodostettuja kysymyksiä, joten tutkimus oli monimenetelmäinen. Tutkimuksen pääpaino oli kuitenkin laadullisessa tutkimuksessa. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin laskemalla vastausten keskiarvot. Avointen kysymysten vastauksista tehtiin sisällönanalyysi.
Aineiston perusteella itsenäisyyttä tukeva työskentely ja jälkihuoltotyö toteutuivat Uomassa hyvin. Keskeisiä asioita työskentelyssä olivat nuorten päivittäisen toimimisen tukeminen ja asiakaslähtöisyys. Kehitettäviä asioita olivat työn suunnitelmallisuus, tiedon jakaminen, palveluverkoston kartoitus ja henkilöstön osaamisen kehittäminen.
Tulosten pohjalta olemme tehneet ehdotuksia työskentelyn kehittämiseksi. Työskentelyn alussa tulisi laatia kartoitukset nuoren taidoista, tuentarpeista ja toiveista sekä arjessa toimimisen tukemisesta. Suunnitelmallisuutta tulisi lisätä jakamalla osaamista ja tietoa käytössä olevista menetelmistä. Asiakaslähtöisyyttä voisi vahvistaa edelleen. Työskentelyä voisi kehittää kokoamalla ajantasaisen tiedon palveluverkostosta ja yhteistyötahoista. Henkilöstön lisäkoulutuksella voitaisiin vahvistaa menetelmäosaamista ja ammatillisuutta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa kuvataan nuoruuden kehitysvaiheita, lastensuojelua ja jälkihuoltoa. Nuoruuden keskeisenä kehitystehtävänä on vastuun ottaminen itsestään ja tulevaisuuden suunnittelu. Jotta nämä asiat toteutuisivat, nuoret tarvitsevat monenlaista tukea. Itsenäistymistä tukevaa työskentelyä toteutetaan pienryhmäkodeissa nuoren vielä ollessa sijoitettuna. Jälkihuoltotyö alkaa, kun nuori täyttää 18 vuotta ja sijoitus päättyy. Sekä sijaishuolto että jälkihuolto ovat osa lastensuojelun kokonaisuutta.
Tutkimus toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, koska sen tavoitteena oli kehittää itsenäistymistä tukevaa työskentelyä ja jälkihuoltotyötä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka toimitettiin Uoman työntekijöille. Kyselyjen tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden käsityksiä laadukkaasta itsenäistymistä tukevasta työskentelystä ja jälkihuoltotyöstä. Kyselyn avulla haluttiin myös kartoittaa, miten työskentelyä voitaisiin kehittää. Kyselylomakkeissa oli sekä avoimia että Likert-asteikolla muodostettuja kysymyksiä, joten tutkimus oli monimenetelmäinen. Tutkimuksen pääpaino oli kuitenkin laadullisessa tutkimuksessa. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin laskemalla vastausten keskiarvot. Avointen kysymysten vastauksista tehtiin sisällönanalyysi.
Aineiston perusteella itsenäisyyttä tukeva työskentely ja jälkihuoltotyö toteutuivat Uomassa hyvin. Keskeisiä asioita työskentelyssä olivat nuorten päivittäisen toimimisen tukeminen ja asiakaslähtöisyys. Kehitettäviä asioita olivat työn suunnitelmallisuus, tiedon jakaminen, palveluverkoston kartoitus ja henkilöstön osaamisen kehittäminen.
Tulosten pohjalta olemme tehneet ehdotuksia työskentelyn kehittämiseksi. Työskentelyn alussa tulisi laatia kartoitukset nuoren taidoista, tuentarpeista ja toiveista sekä arjessa toimimisen tukemisesta. Suunnitelmallisuutta tulisi lisätä jakamalla osaamista ja tietoa käytössä olevista menetelmistä. Asiakaslähtöisyyttä voisi vahvistaa edelleen. Työskentelyä voisi kehittää kokoamalla ajantasaisen tiedon palveluverkostosta ja yhteistyötahoista. Henkilöstön lisäkoulutuksella voitaisiin vahvistaa menetelmäosaamista ja ammatillisuutta.