Hyvät säteilyturvallisuuskäytännöt radiojodi- ja lutetiumhoidoissa ja niiden toteutuminen HYKS Syöpäkeskuksessa

Abstract

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Syöpäkeskuksen vuodeosastolla 8 annetaan kahta radionuklideihin perustuvaa syöpähoitoa: radiojodihoitoa kilpirauhassyöpäpotilaille sekä lutetiumoktreotaattihoitoa erilaisten neuroendokriinisten kasvainten hoidoksi. Molemmissa hoitomuodoissa potilas aiheuttaa hoidon saatuaan säteilyvaaran ulkopuolisille, minkä vuoksi hoitomuodot edellyttävät säteilyeristystä. Vuodeosastolla tehdään säteilytyötä ja hoitohenkilökunta (perus- ja sairaanhoitajat) luokitellaan säteilytyöluokkaan B. Säteilyturvallisuudesta huolehtiminen on tärkeä osa näiden potilasryhmien hoitoa ja hoitohenkilökunnalla tulee siten olla riittävät tiedot ja taidot koskien säteilysuojelua.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia ovat hyvät säteilyturvallisuuskäytännöt sairaalassa toteutettavissa radiojodi- ja lutetiumoktreotaattihoidoissa henkilökunnan näkökulmasta ja tarkastella HYKS Syöpäkeskuksen vuodeosasto 8:n säteilyturvallisuuskäytäntöjä suhteessa niihin. Tavoitteena oli tarvittaessa kehittää vuodeosaston käytäntöjä. Hyviä käytäntöjä selvitettiin systemaattisen kirjallisuushaun avulla. HYKS Syöpäkeskuksen vuodeosasto 8:n toimintaa selvitettiin focus group- haastattelun avulla sekä osaston toimintaohjeisiin perustuen. Haastatteluaineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Systemaattisella kirjallisuushaulla löytyi niukasti radiojodi- ja lutetiumoktreotaattihoitoihin liittyviä hyviä käytäntöjä tai suosituksia henkilökunnan säteilyturvallisuutta koskien. Eri viranomaiset säätelevät kaikkea säteilytoimintaa, jolloin hyviä käytäntöjä haettiin myös viranomaisten julkaisuista (ICRP, IAEA, EU). Valtaosa kaikesta löydetystä aineistosta keskittyi kuitenkin radiojodihoitoa saaneen potilaan kotiuttamiseen tai radiojodin antamiseen avohoidossa. Focus group- haastattelu osoittautui jossain määrin puutteelliseksi aineistonkeruumenetelmäksi, joten osaston käytännöistä haettiin tietoa myös osaston toimintaohjeista.

Kirjallisuudesta ja viranomaisjulkaisuista löydettyjen ohjeistusten sekä focus group- haastattelulla ja osaston toimintaohjeista saadun osaston käytäntöjä kuvaavan aineiston välillä havaittiin sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Kirjallisuus ei juuri tuonut osaston toimintaan uutta, hyödynnettävää tietoa, joskin osaston toimintavalmiutta säteilytoimintaan liittyvissä erityistilanteissa voisi parantaa kirjallisuuden perusteella. Tutkimuksen pääasiallisena tuloksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että kansallisia, yhtenäisiä hyviä käytäntöjä tai suosituksia koskien henkilökunnan säteilyturvallisuuskäytäntöjä radiojodi- ja lutetiumoktreotaattihoitoa sairaalassa saavien potilaiden hoidossa ei juuri ole olemassa. IAEA on kuitenkin julkaissut kansainvälisen, kattavan ohjeistuksen radiojodipotilaan hoidosta, jota jokainen maa tai radiojodihoitoa antava laitos voi käyttää ohjenuorana omia käytäntöjään luodessaan.

At Helsinki University Central Hospital's (HUCH) Cancer Center's Ward 8 two kinds of cancer treatments which are based on radionuclides are given: Radioiodine ablation for thyroid cancer patients and 177Lutetium octreotate for neuroendocrine tumors. Both treatments cause a radiation hazard to others, so that radiation isolation is required. Nursing staff (Practical nurses and registered nurses) in the Ward 8 are classified as Category B radiation workers. Taking care of radiation safety is important part of care of these patients and thus must nursing staff have sufficient knowledge and skills regarding radiation safety.

The purpose of this thesis was to find out what are best practices in radiation safety regarding radioiodine and lutetium octreotate treatments of a hospitalised patient from nursing staff's point of view and examine HUCH Cancer Center Ward 8 practices in relation to best practices. The aim for this thesis was to develop HUCH practices if needed.

Systematic literature search was used to find out best practices. HUCH Cancer Center practices were found out with the help of focus group- interview and from ward's Code of Conduct. Material from the interview was analysed using deductive content analysis.

Best practices in radiation safety in radioiodine and lutetium octreotate treatments regarding nursing staff’s practice were scarcely found with systematic literature search. All radiation practices are regulated by authorities and thus best practices were searched from authorities’ (IAEA, ICRP, EU) publications as well. The vast majority of all found material was, however, concentrated on either releasing of the patient after radioiodine treatment or giving radioiodine treatment on outpatient- basis. The focus group- interview turned out to be somewhat insufficient method for collecting material, so information from Ward 8’s practices was also sought from ward’s Code of Conduct.

In the recommendations found with systematic literature search and focus group- interview added with information from ward’s Code of Conduct were found both similarities and differences. Literature search did not exactly produce new or useful information for Ward 8’s practice, however ward's preparedness for emergency situations could be improved based on the literature. Hence the main result of this thesis is that national best practices or recommendations in radiation safety in radioiodine and lutetium octreotate treatments given to inpatients regarding nursing staff’s practice scarcely exist. IAEA has, however, published international, comprehensive instructions for care of thyroid cancer patients, which every country or facility that gives radioiodine treatment can use as a guideline when developing their own practices.