Kehotietoisuus - Mistä se rakentuu ja miten sitä arvioidaan?

Abstract

Kuntoutus nähdään yhtenä tärkeänä osana erityistä tukea tarvitsevan oppilaan kasvua ja kehitystä. Terapeut-tien työ kouluissa on monialaista yhteistyötä yhteisin ja oppimista tukevin tavoittein. Oppilaan oma kokemus, tasapainoinen ja hyvinvoiva keho sekä mieli ovat keskiössä. Fysioterapeutit ovat etsineet ymmärrystä kehon ja mielen hallintaan eri tieteistä. Myös psykofyysisessä fysioterapiassa ja sen tavoitteissa haetaan monialaisuut-ta. Kansainvälisistä ja hiljalleen kotimaisistakin julkaisuista on löytynyt näyttöön pohjautuvia tutkimuksia laa-dukkaan yhteistyön tueksi.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla, mistä tekijöistä kehotietoi-suus rakentuu ja miten sitä voidaan arvioida. Tietoa etsittiin kolmesta vertaisarvioidusta kansainvälisestä tut-kimuksesta. Lisäksi saatiin selvitystä kahdesta kotimaisesta kehotietoisuustutkimuksesta. Tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa kehotietoisuudesta kuntoutusalan ammattilaisille.

Tutkimuksissa havaittiin kehotietoisuuden määritelmien ja käsitteiden muuttuneen. Kehotietoisuus kiinnostaa laajasti ja ymmärrys sitä kohtaan on lisääntynyt. Aiempaa enemmän keskitytään yksilön omaan kokemukseen ja tietoon kehon sisäisistä ja ulkoisista viesteistä sekä niiden vaikutuksista. Myös lasten ja nuorten kehotietoi-suusmittaria on kehitetty. Tutkijoiden tarve kehittää mittareita kumpuaa väestön lisääntyneistä mielentervey-den häiriöistä. Riippuvuudet ja kiintymyssuhdehaasteet sekä erilaisuuden tai sairauden rajoitteet kaipaavat ymmärrystä, tutkimusta ja tietoa, niin tuen tarvitsijoille kuin tukea tarjoaville.

Kehotietoisuus, kehotietoisuuden arviointi, erityinen tuki, kuntoutus, fysioterapia, psykofyysinen fysioterapia