The EX-factor : exploring elements of the employee experience
Kangas-Ranta, Hilu (2023)
Kangas-Ranta, Hilu
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938479
Tiivistelmä
Työntekijäkokemus : mistä se muodostuu
Työntekijäkokemusajattelu asettaa työntekijät organisaation työn keskipisteeseen. Se voidaan määritellä monella tapaa lähestymistavan mukaan. Näkökulma voi olla johdon, organisaation tai yksilön, mutta parhaimmillaan yhdistää kaikki kolme. Organisaation päätarkoitus on oppia tukemaan työntekijöitä parhaiten heidän työssään. Työ muuttuu nopeasti. Työntekijäkokemusajattelu on hyödyllistä muutosjohtamisessa, sillä se luo empatiaa. Työntekijöiden ymmärtäminen ja heidän odotustensa ja työnsä tunnustaminen muuttuvassa sisäisessä ja ulkoisessa toimintaympäristössä lisää sitoutumista, hyvinvointia ja parempaa suorituskykyä. Työntekijäkokemus vaikuttaa asiakaskokemukseen ja työnantajabrändiin. Jokainen organisaatio on ainutlaatuinen, ja sen tulisi harkita oman kehyksen suunnittelua työntekijäkokemukselle omien mieltymystensä ja painotustensa mukaan.
Tämän opinnäytetyön metodi on lähellä kehitystutkimusta. Tehtävänä on suunnitella viitekehys ja tutkia työntekijäkokemuksen elementtejä tapausorganisaatiolle. Haluttu lopputulos on ehdotus ensimmäisiksi askeliksi työntekijäkokemuksen selvittämiseksi organisaatiossa ja tuloksena on lista tekemisistä, sisältäen mahdollisia kysymyksiä työntekijöille ja vaiheittaisen oppaan yhteisluontiprosessiin. Siitä voi olla hyötyä myös muille organisaatioille, kunhan se tulee suunnitella käsi kädessä organisaation oman strategian kanssa. Tässä tapauksessa organisaatio halusi korostaa jo vakiintuneita valmentavan esimiestyön suuntaviivoja, jotka luonnollisesti vaikuttivat siihen, mitä elementtejä työntekijäkokemuksen viitekehykseen valitaan. Työntekijäkokemus tulee analysoida yhdessä hyvinvointia, sitoutumista ja suoritusta koskevien tietojen kanssa. Näitä voidaan pitää hyvän työntekijäkokemuksen indikaattoreina.
On tärkeää saada työntekijät mukaan työntekijäkokemusprosessiin alusta alkaen. Työntekijän kokemusajattelulla on läheinen suhde muotoiluun, asiakaskokemusajatteluun ja empatiakykyiseen johtamiseen. Muotoiluajattelu ja palvelumuotoilun työkalut on havaittu erityisen hyödyllisiksi työntekijäkokemuksen muotoilussa. Jatkokehitystä varten olisi hyödyllistä yhdistää ja analysoida kaikki työntekijäkokemuksen lähestymistavat ja rakentaa vaiheittainen opas erityyppisillä osallistavilla yhteiskehittämisen prosesseilla työntekijäkokemuksen tutkimiseksi eri tarkoituksiin (esimies, työnantajabrändäys, hyvinvointi jne. ).
Työntekijäkokemusajattelu asettaa työntekijät organisaation työn keskipisteeseen. Se voidaan määritellä monella tapaa lähestymistavan mukaan. Näkökulma voi olla johdon, organisaation tai yksilön, mutta parhaimmillaan yhdistää kaikki kolme. Organisaation päätarkoitus on oppia tukemaan työntekijöitä parhaiten heidän työssään. Työ muuttuu nopeasti. Työntekijäkokemusajattelu on hyödyllistä muutosjohtamisessa, sillä se luo empatiaa. Työntekijöiden ymmärtäminen ja heidän odotustensa ja työnsä tunnustaminen muuttuvassa sisäisessä ja ulkoisessa toimintaympäristössä lisää sitoutumista, hyvinvointia ja parempaa suorituskykyä. Työntekijäkokemus vaikuttaa asiakaskokemukseen ja työnantajabrändiin. Jokainen organisaatio on ainutlaatuinen, ja sen tulisi harkita oman kehyksen suunnittelua työntekijäkokemukselle omien mieltymystensä ja painotustensa mukaan.
Tämän opinnäytetyön metodi on lähellä kehitystutkimusta. Tehtävänä on suunnitella viitekehys ja tutkia työntekijäkokemuksen elementtejä tapausorganisaatiolle. Haluttu lopputulos on ehdotus ensimmäisiksi askeliksi työntekijäkokemuksen selvittämiseksi organisaatiossa ja tuloksena on lista tekemisistä, sisältäen mahdollisia kysymyksiä työntekijöille ja vaiheittaisen oppaan yhteisluontiprosessiin. Siitä voi olla hyötyä myös muille organisaatioille, kunhan se tulee suunnitella käsi kädessä organisaation oman strategian kanssa. Tässä tapauksessa organisaatio halusi korostaa jo vakiintuneita valmentavan esimiestyön suuntaviivoja, jotka luonnollisesti vaikuttivat siihen, mitä elementtejä työntekijäkokemuksen viitekehykseen valitaan. Työntekijäkokemus tulee analysoida yhdessä hyvinvointia, sitoutumista ja suoritusta koskevien tietojen kanssa. Näitä voidaan pitää hyvän työntekijäkokemuksen indikaattoreina.
On tärkeää saada työntekijät mukaan työntekijäkokemusprosessiin alusta alkaen. Työntekijän kokemusajattelulla on läheinen suhde muotoiluun, asiakaskokemusajatteluun ja empatiakykyiseen johtamiseen. Muotoiluajattelu ja palvelumuotoilun työkalut on havaittu erityisen hyödyllisiksi työntekijäkokemuksen muotoilussa. Jatkokehitystä varten olisi hyödyllistä yhdistää ja analysoida kaikki työntekijäkokemuksen lähestymistavat ja rakentaa vaiheittainen opas erityyppisillä osallistavilla yhteiskehittämisen prosesseilla työntekijäkokemuksen tutkimiseksi eri tarkoituksiin (esimies, työnantajabrändäys, hyvinvointi jne. ).
