Virtuaalinen asukastupa ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa

Abstract

Tulevaisuudessa Suomen väestörakenne muuttuu ja ikääntyvien lukumäärä kasvaa. Pitkäaikaishoidon paikat tulevat vähenemään ja avohuollon palveluja parannetaan. Palvelurakenteiden muutoksien takia kotona asuvien ikääntyneiden lukumäärä tulee kasvamaan. Uusia palveluita suunnitellaan asiakaslähtöisesti ja huomiota kiinnitetään erityisesti ikääntyneiden omiin toiveisiin ja tarpeisiin. Tässä opinnäytetyössä ikääntyneen määritelmänä käytetään yli 60-vuotiasta henkilöä.

Ikääntyneiden hyvinvointi koostuu monista eri tekijöistä. Sitä on vaikea määritellä, koska hyvinvointia mitataan sekä objektiivisesti että subjektiivisesti henkilökohtaisina arvoina ja tuntemuksina. Hyvinvointiin vaikuttavat muun muassa terveys, toimeentulo, palvelujärjestelmän toimivuus, asuminen ja läheiset ihmissuhteet. Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisellä tuetaan ikääntyneiden kotona asumista mahdollisimman pitkään.

Opinnäytetyömme tarkoitus oli saada asiakaslähtöistä tietoa siitä, millaisia palveluja ja toimintoja ikääntyneet toivoivat virtuaaliseen asukastupaan tulevan. Lisäksi tavoitteena oli luoda käyttäjäprofiilit virtuaalisen asukastuvan käyttäjistä. Tavoitteena oli myös tuottaa selkeää ja helppolukuista tietoa ikääntyneiden tarpeista virtuaalisen asukastuvan kehittämistä varten. Virtuaalinen asukastupa tulee olemaan yli 60-vuotiaille suunnattu yhteisöllinen verkostopalvelu. Palvelun tarkoituksena on tukea itsenäistä arjessa selviytymistä ja kotona asumista sekä lisätä ikääntyvien vastuunottoa omasta hyvinvoinnistaan.

Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin yli 60-vuotiaat palvelukodissa asuvat ikääntyneet (Caritas-säätiö ja Metsolakoti) sekä osa Mäntykodin alaisen liikuntaryhmän osallistujista. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen sekä toiminnallisen keskustelutilaisuuden avulla. Kyselyyn vastasi 40 henkilöä ja keskustelutilaisuuteen osallistui 12 henkilöä. Laadullisen aineiston analysointi toteutettiin sisällönanalyysin avulla, ja määrällisen aineiston analysointi tilasto-ohjelmalla sekä ristiintaulukoimalla.

Ikääntyneiden toiveista tärkeimmiksi aiheiksi nousivat sosiaali- ja terveyspalvelut, liikuntaryhmät sekä sosiaalinen kanssakäyminen. Tulosten perusteella muodostimme kaksi erilaista käyttäjäprofiilia. Tuloksista tuli myös esille ikääntyneiden toiveet virtuaalisen asukastuvan ulkoasusta.

Johtopäätöksemme tutkimuksen perusteella on, että ikääntyneet ovat kiinnostuneita käyttämään virtuaalisen asukastuvan kaltaisia palveluja. Palvelu on ikääntyneille tarpeellinen ja se auttaa heitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Lisäksi palvelu tukee kotona asumista, sekä ikääntyneiden sosiaalista kanssakäymistä.

In the near future, the population structure in Finland will change, and especially the number of elderly people will increase. Changes will occur also in the field of public services, and thus the number of elderly people living in their own homes will increase. Consequently, a shift of empha-sis from long-term care to outpatient services will occur. New services will be designed consider-ing the needs and wishes of the elderly themselves.

The purpose of this study was to investigate what kind of services and functions the elderly would like to use in a virtual community centre, which is a social networking service currently being developed for the elderly. First, the objective was to gather customer-oriented information on the needs of the elderly people in order to improve the service. Second, the objective was to create user profiles of the virtual community centre users.

The target group of the study consisted of people over 60 years of age, who were either living in sheltered accommodation or attending an exercise group coordinated by a company providing elderly care. The data was collected by compiling a questionnaire and organising a functional dis-cussion session. Altogether 40 people answered the questionnaire, and 12 people attended the discussion session. The qualitative data was examined by applying content analysis, whereas the quantitative data was analysed statistically.

According to this study, the most important services for the elderly people are social and health care services, exercise groups and social gatherings. Based on the results, we were able to cre-ate two distinct user profiles of the virtual community centre users. The results also reflected the wishes of the elderly people regarding the user interface of the virtual community centre.

In conclusion, the study shows that elderly people are interested in using services such as the virtual community centre. The service does not only enable the elderly to live in their own homes longer, but also enriches their social lives.