Att skynda på eller stärka sammandragningar : en kvalitativ enkätstudie om kvinnors upplevelser av värkstimulering

Abstract

Syftet med examensarbetet var att beskriva finlandssvenska kvinnors upplevelser kring användning av värkstimulerande medel under en förlossning. Studien har gjorts för att öka barnmorskors kunskap och förståelse kring ämnet.

Examensarbetet utfördes som en kvalitativ enkätstudie med ett induktivt förhållningssätt. Som teoretisk utgångspunkt valdes vårdmodellen MiMo – Midwifery model of woman-centred childbirth care framtagen av Berg, Ólafsdóttir och Lundgren (2012). Deltagare efterlystes genom ett publicerat inlägg i Facebook-gruppen Mammor och gravida i Österbotten. Intresserade kvinnor som uppfyllde kriterierna för deltagande tog kontakt och fick på så sätt tillgång till en länk där de fick gå in och besvara en anonym webbenkät.

13 användbara kvalitativa webbenkäter blev insamlade. Datamaterialet har analyserats med hjälp av en kvalitativ innehållsanalys genom vilken tre övergripande kategorier lyftes fram med tillhörande underkategorier.

Huvudfynden i resultatet är att föderskorna beskriver värkstimuleringen bland annat som kraftig, smärtsam och intensiv. Effekten av värkstimuleringen beskrivs som både god och sämre. Delaktigheten i beslutsfattandet att påbörja värkstimuleringen lyfts fram och det visar sig finnas tydliga indikationer till värkstimulering, tillit till barnmorskan och hennes yrkeskompetens lyfts även fram men samtidigt finns en något bristande informationsgång. I resultatet framkommer även varierande upplevelser hos föderskorna, så som fysiska och psykiska utmaningar. Även tankar kring interventionens meningsfullhet samt både positiva och negativa känslor uppstår, kring värkstimuleringen och själva förlossningen.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla suomenruotsalaisten naisten kokemuksia synnytyksen aikana käytetyistä keinoista supistusten vahvistamiseen. Tutkimus tehtiin lisäämään kätilöiden ymmärrystä ja tietämystä asiaa kohtaan.

Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena lomaketutkimuksena, jossa on käytetty induktiivista lähestymistapaa. Teoreettiseksi lähtökohdaksi valittiin hoitomalli MiMo – Midwifery model of woman-centred childbirth care jonka on laatinut Berg, Ólafsdóttir ja Lundgren (2012). Osallistujia haettiin julkaisun avulla Facebook-ryhmään Mammor och gravida i Österbotten. Kiinnostuneet naiset, jotka täyttivät osallistumisen kriteerit, ottivat yhteyttä saadakseen linkin anonyymiin verkkokyselylomakkeeseen.

13 käyttökelpoista kvalitatiivista verkkokyselylomaketta valittiin. Datamateriaalin analysointiin käytettiin laadullista sisällönanalyysiä, jonka avulla kolme kokonaisvaltaista kategoriaa nostettiin esille sekä niihin liittyvät alakategoriat.

Tuloksen päälöydöksiin kuuluu muun muassa, että synnyttäjät kuvailevat supistusten vahvistamisen voimakkaaksi, kivuliaaksi sekä intensiiviseksi. Supistusten vahvistamisen teho kuvaillaan sekä tehokkaaksi että vähemmän tehokkaaksi. Synnyttäjän osallistuminen supistusten vahvistamisen aloittamisen päätökseen nostetaan tuloksessa esiin. Tuloksessa ilmenee myös, että supistusten vahvistamisen aloittamiseen on selvät indikaatiot. Luottamus kätilöön sekä hänen ammattipätevyyteensä nostetaan tuloksessa esiin, samalla ilmenee, että informointi on jonkin verran puutteellinen. Tuloksessa ilmenee myös synnyttäjien kertomista kokemuksista, fyysisiä ja psyykkisiä haasteita ja ajatuksia intervention merkityksellisyydestä. Sekä positiivisia että negatiivisia ajatuksia ilmenevät myös supistusten vahvistamisesta ja synnytyksestä.

The aim of this Bachelor´s thesis was to describe how Finland- Swedish women experience the use of labour augmentation methods during childbirth. The study was made to increase midwives knowledge and understanding about the subject.

The Bachelor´s thesis was made as a qualitative questionnaire study with an inductive approach. The caring-model MiMo – Midwifery model of woman-centred childbirth care made by Berg, Ólafsdóttir and Lundgren (2012) was used as a theoretical framework. Participants were searched by publishing a post in the Facebook-group, Mammor och gravida i Österbotten. Women who were interested and who fulfilled the criteria to participate, took contact and got access to a link, in which they were able to answer an anonymous web questionnaire.

13 useful qualitative web questionnaires were collected. Data were analyzed by a qualitative content analysis through which three overall categories were found with associated subcategories.

The main findings from the result are that the women who gave birth described labour augmentation, among other things, as powerful, painful and intense. The effect of the augmentation is described both as good and poor. Participating in the decision-making to start labour augmentation is highlighted and the result shows that there were clear indications to start the augmentation. Trust in the midwife and in the professional skills is also highlighted but a lack in getting all necessary information were mentioned. The result also shows that there are varying experiences, for example, in physical and psychological challenges among women who have given birth. Thoughts about the meaningfulness of the intervention and both positive and negative feelings were mentioned about the labour augmentation and the childbirth itself.