Henkilöstön suorituskyvyn mittaamisen kehittäminen

Abstract

Organisaation suorituskyvyn mittaaminen on kriittinen osa sen kehittymistä ja menestymistä, kun tavoitellaan organisaation asettamia strategisia tavoitteita. Suorituskyvyn mittaamisen ei tule rajoittua yksinomaan taloudellisiin näkökulmiin, vaan sen pitää ottaa huomioon myös ei-taloudelliset näkökulmat. Suorituskyvyn mittaamisen tulee tarvittaessa ylettyä organisaation ylätasolta aina yksilötasolle asti ja mittarit tulee johtaa organisaation strategiasta ja visiosta. Yksi tehokas työkalu suorituskyvyn mittaamiseen on Balanced Scorecard eli tasapainotettu tuloskortti, jonka kehittivät 1990-luvulla Robert S. Kaplan ja David P. Norton. Tämä lähestymistapa tarjoaa kattavan ja tasapainoisen näkökulman, joka auttaa organisaatiota arvioimaan suorituskykyään eri osa-alueilla strategian toteuttamisen varmistamiseksi.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää henkilöstön suorituskyvyn mittaamista. Tarkoituksena oli esittää ehdotuksia mittareista, jotka keskittyvät henkilöstön suorituskyvyn arviointiin yksilötasolla. Tarve tälle kehitystyölle syntyi huomioista, joiden mukaan toimeksiantajan yksilötason suorituskyvyn mittaamisessa oli parantamisen varaa, ja samalla havaitusta epätasaisesta työn jakautumisesta työntekijöiden kesken.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, ja tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta. Teoriaosuudessa syvennyttiin suorituskyvyn mittaamisen periaatteisiin ja suorituskykymittariston laatimiseen. Empiriaosuudessa puolestaan laadittiin ehdotus henkilöstön tuloskortista, joka perustui omiin havaintoihin, alan kirjallisuuteen sekä toimeksiantajan aineistoihin.

Työn tuloksena laadittiin ehdotuksia mittareista henkilöstön tuloskorttiin. Nämä mittarit jaettiin neljään eri näkökulmaan, jotka ovat: taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimisen ja kasvun näkökulma. Ehdotetut mittarit tarjoavat pohjan jatkokehitystyölle opinnäytetyön päättymisen jälkeen, ja tulevia vaiheita voisivat olla mittareiden testaus, tekninen toteutus ja käyttöönotto organisaatiossa.

Opinnäytetyöprosessissa konkretisoitui suorituskyvyn mittaamisen merkitys organisaatioissa. Mittaamisen avulla organisaatio voi kehittyä ja edetä tehokkaasti kohti päämääräänsä, mutta väärät mittarit voivat johtaa resurssien tuhlaamiseen. On olennaista, että mittarit perustuvat organisaation strategisiin tavoitteisiin ja mittaavat olennaisia asioita. Suorituskykymittareiden laatiminen ei kuitenkaan ole yksinkertainen prosessi, vaan se vaatii organisaation sitoutumista, asianmukaista resursointia sekä laajaa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa.