Ruutuajan vaikutus 3–5-vuotiaan lapsen fyysiseen hyvinvointiin ja tarkkaavaisuuteen
Ben-Baruch, Josef; Hostikka, Kiia; Soisalo, Susan (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401231692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401231692
Tiivistelmä
Ruutuajan käyttö on koko ajan kasvava ilmiö yhteiskunnassamme, joka näkyy myös pienten lasten elämässä. Aihe on kuitenkin suhteellisen tuore ja tutkimuksia siitä on vielä vähän. Asiaan on alettu kiinnittämään huomiota entistä enemmän, ja sen tuomat vaikutukset ovat alkaneet kiinnostamaan niin kasvatus- ja hoitoalan ammattilaisia kuin lasten vanhempiakin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda yhteistyökumppanille ajankohtainen kirjallisuuskatsaus ruutuajan vaikutuksista 3–5-vuotiaan lapsen fyysiseen hyvinvointiin ja tarkkaavaisuuteen. Tutkimuskysymyksinä oli, kuinka ruutuaika vaikuttaa 3–5-vuotiaiden lasten fyysiseen hyvinvointiin ja tarkkaavaisuuteen, sekä kuinka kasvuympäristö vaikuttaa lasten digilaitteiden käyttöön.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja toiminnallisen opinnäytetyön yhdistelmänä. Tietoperustaan kerättiin aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta tietoa 3–5-vuotiaiden lasten fyysisestä kehityksestä ja terveydestä, lasten kognitiosta sekä ruutuajasta ja mediakasvatuksesta. Varsinaiseen tutkimusosuuteen tietoa kerättiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Työtä varten etsittiin tutkimuksia viidestä eri tietokannasta. Keskeisimmistä tuloksista tehtiin työelämäkumppanille infograafi.
Tutkimuksen tuloksissa tuli vahvasti esille ruutuajan välillinen vaikutus lasten hyvinvointiin ja kehitykseen. Fyysisessä terveydessä negatiivisia vaikutuksia ilmeni esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden määrässä, unen laadussa ja ravitsemuksen laadussa. Suositusten ylittävällä ruutuajan käytöllä todettiin olevan merkitystä lapsen tarkkaavaisuuteen negatiivisesti. Kasvuympäristössä merkittävimpiä ruutuaikaan vaikuttavia tekijöitä oli vanhempien koulutustaso sekä vanhempien asettamat rajat ruutuajan käytölle. Tulevaisuudessa aihetta voisi tutkia tarkastellen ruutuajan positiivisia vaikutuksia tarkemmin sekä vanhempien median käytön vaikutusta lapsiin. Myös käytetyn median sisällön merkitystä olisi hyvä tutkia.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda yhteistyökumppanille ajankohtainen kirjallisuuskatsaus ruutuajan vaikutuksista 3–5-vuotiaan lapsen fyysiseen hyvinvointiin ja tarkkaavaisuuteen. Tutkimuskysymyksinä oli, kuinka ruutuaika vaikuttaa 3–5-vuotiaiden lasten fyysiseen hyvinvointiin ja tarkkaavaisuuteen, sekä kuinka kasvuympäristö vaikuttaa lasten digilaitteiden käyttöön.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja toiminnallisen opinnäytetyön yhdistelmänä. Tietoperustaan kerättiin aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta tietoa 3–5-vuotiaiden lasten fyysisestä kehityksestä ja terveydestä, lasten kognitiosta sekä ruutuajasta ja mediakasvatuksesta. Varsinaiseen tutkimusosuuteen tietoa kerättiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Työtä varten etsittiin tutkimuksia viidestä eri tietokannasta. Keskeisimmistä tuloksista tehtiin työelämäkumppanille infograafi.
Tutkimuksen tuloksissa tuli vahvasti esille ruutuajan välillinen vaikutus lasten hyvinvointiin ja kehitykseen. Fyysisessä terveydessä negatiivisia vaikutuksia ilmeni esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden määrässä, unen laadussa ja ravitsemuksen laadussa. Suositusten ylittävällä ruutuajan käytöllä todettiin olevan merkitystä lapsen tarkkaavaisuuteen negatiivisesti. Kasvuympäristössä merkittävimpiä ruutuaikaan vaikuttavia tekijöitä oli vanhempien koulutustaso sekä vanhempien asettamat rajat ruutuajan käytölle. Tulevaisuudessa aihetta voisi tutkia tarkastellen ruutuajan positiivisia vaikutuksia tarkemmin sekä vanhempien median käytön vaikutusta lapsiin. Myös käytetyn median sisällön merkitystä olisi hyvä tutkia.