Selluvillojen tutkimustarpeet sisäilmanäkökulmasta
Niskanen, Mikko (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401251784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401251784
Tiivistelmä
Suomessa on ilmaston vuoksi välttämätöntä lämmöneristää rakennukset siten, että niihin saadaan järkevillä kustannuksilla riittävän lämpimät olosuhteet myös kylminä vuodenaikoina. Lämmöneristeiden osuus tämän saavuttamisessa on erityisen tärkeää, ja siitä syystä Suomen rakennuksissa käytetään paljon lämmöneristeitä.
Ilmastolliset olosuhteet vaikuttavat myös rakennusten painesuhteiden tavoitetasoihin. Jotta vältytään sisäilman sisältämän kosteuden tiivistymiseltä kylminä vuodenaikoina rakennuksen rakenteisiin, on rakennukset Suomessa suunniteltu pääsääntöisesti alipaineisiksi. Nykyisin alipaineisuus pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä ja rakennusten painesuhteet pyritään pitämään mahdollisimman tasapainossa ilmanvaihdon avulla. Painesuhteisiin vaikuttaa kuitenkin monet tekijät, joihin ei voida teknisillä ratkaisuilla vaikuttaa.
Mikäli rakennus on alipaineinen, kuten rakennukset lähtökohtaisesti ovat, kulkeutuu rakenteellisten ilmavuotojen kautta vuotoilmaa rakennuksen sisätiloihin. Näin ollen osa rakennuksen sisäilmasta tulee siis rakenteiden kautta, jolloin rakenteiden mahdollisilla epäpuhtauksilla on sisäilman laatua heikentävä vaikutus.
Nykyään yksi yleisimmin käytetyistä lämmöneristemateriaaleista on selluvilla, joka valmistetaan pääasiassa kierrätetystä sanomalehtipaperista. Sanomalehtipaperi silputaan ja siihen lisätään palonsuoja-, ja homeenestoaineita, jotta siitä saadaan Suomen olosuhteisiin sopiva ja määräyksien mukainen, toimiva lämmöneristemateriaali. Selluvillaeristeiden palonestoaineiden mahdollisesta haitallisuudesta on käyty rakennusalalla keskustelua. Aiheesta on saatavilla vain vähän tietoa.
Opinnäytetyön aineistoa kerättiin asiantuntijakeskusteluilla, joiden mukaan on syytä kehittää tutkimusmenetelmiä liittyen selluvillaeristeiden palonsuoja-aineisiin. Tutkimusmenetelmiä tarvitaan sekä sisäilman laadun kannalta että tulevaisuudessa kiertotalousasiat huomioiden.
Myös yläpohjatilan vaihtelevat lämpö- ja kosteusolosuhteet tulee ottaa huomioon mahdollisesti kehitettävissä mittausmenetelmissä. Rakennusmateriaaleille tehtävät päästömittaukset tulisi suorittaa käytönmukaisissa olosuhteissa.
Ilmastolliset olosuhteet vaikuttavat myös rakennusten painesuhteiden tavoitetasoihin. Jotta vältytään sisäilman sisältämän kosteuden tiivistymiseltä kylminä vuodenaikoina rakennuksen rakenteisiin, on rakennukset Suomessa suunniteltu pääsääntöisesti alipaineisiksi. Nykyisin alipaineisuus pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä ja rakennusten painesuhteet pyritään pitämään mahdollisimman tasapainossa ilmanvaihdon avulla. Painesuhteisiin vaikuttaa kuitenkin monet tekijät, joihin ei voida teknisillä ratkaisuilla vaikuttaa.
Mikäli rakennus on alipaineinen, kuten rakennukset lähtökohtaisesti ovat, kulkeutuu rakenteellisten ilmavuotojen kautta vuotoilmaa rakennuksen sisätiloihin. Näin ollen osa rakennuksen sisäilmasta tulee siis rakenteiden kautta, jolloin rakenteiden mahdollisilla epäpuhtauksilla on sisäilman laatua heikentävä vaikutus.
Nykyään yksi yleisimmin käytetyistä lämmöneristemateriaaleista on selluvilla, joka valmistetaan pääasiassa kierrätetystä sanomalehtipaperista. Sanomalehtipaperi silputaan ja siihen lisätään palonsuoja-, ja homeenestoaineita, jotta siitä saadaan Suomen olosuhteisiin sopiva ja määräyksien mukainen, toimiva lämmöneristemateriaali. Selluvillaeristeiden palonestoaineiden mahdollisesta haitallisuudesta on käyty rakennusalalla keskustelua. Aiheesta on saatavilla vain vähän tietoa.
Opinnäytetyön aineistoa kerättiin asiantuntijakeskusteluilla, joiden mukaan on syytä kehittää tutkimusmenetelmiä liittyen selluvillaeristeiden palonsuoja-aineisiin. Tutkimusmenetelmiä tarvitaan sekä sisäilman laadun kannalta että tulevaisuudessa kiertotalousasiat huomioiden.
Myös yläpohjatilan vaihtelevat lämpö- ja kosteusolosuhteet tulee ottaa huomioon mahdollisesti kehitettävissä mittausmenetelmissä. Rakennusmateriaaleille tehtävät päästömittaukset tulisi suorittaa käytönmukaisissa olosuhteissa.